MirjamiParant1

Totuus tuulessa ja viiva vedessä!

Vaalien alusaikana on hyvä olla hereillä ja tunnistaa totuuden vääristelijät ja omaan pussiinsa puhujat.

Kun veteen piiretään viiva, se katoaa hetkessä kuin dementoituneen työmuisti.

Tuuli on armoton, se puhaltaa turhat toiveet, arvottomat kliseet ja keinottelijoiden lupaukset.

- - -

Olen luontoihminen ja rakastan vertauksia, joita luonto tarjoaa.

Minulle on turha tulla väittämään, että Suomessa asiat on hyvin. 

Tai, että suomalainen hallintovalta on korruptoitumaton.

Juuri tässä maassa, jossa uskotaan, että asiat on hyvin ja ihmiset ovat maailman onnellisimpia, on parempi ottaa jalka kaasulta ja jarruttaa.

Tässä maassa, johon synnyin, oli sodanjälkeisen nousun aika. Kansa puhalsi yhteen hiileen, maksettiin sotavelkoja ja iloittiin pienistäkin onnistumisista.

Sodassa traumatisoituneet miehet ja naiset, kävivät omaa eloonjäämiskamppailuaan, mutta samaan aikaan valoivat uusille ikäluokille uskoa tulevaan.

- - -

Edustan sitä uutta ikäluokkaa, jolle mahdollistui kaikki se, jota paitsi vanhempani jäivät.

- - -

Työllä ja uhrauksilla saimme suomalaisen yhteiskunnan toimivaksi ja kaikkia kansanosia tyydyttäväksi.

Toivoa ylläpitivät sosiaaliset uudistukset ja jokaisen osallistumismahdollisuudet. Kansamme lisääntyi ja kasvoi voimiinsa, joihin olivat uskonvahvistusta saaneet.

- - -

Nyt, viimeiset neljä vuotta, ovat olleet vakavimmat, suomalaisen yhteiskunnan polarisoitumisen vuodet.

Köyhyys ja osattomuus, eivät voi olla sivistysvaltioksi itseään kutsuvan valtion tavoitteita. 

Köyhyydestä on kuitenkin tehty jo itseisaravo, josta kaikilla foorumeilla keskustellaan.

Silti, köyhä itse, ei foorumeissa puhu. 

Köyhä on kuin noppa, jota heitetään ja katsotaan, millä luvulla suurin mahdollinen leikkaus tehdään.

- - -

Palaan veteen piirrettyyn viivaan, joka symbolisoi turhat puheet, lupaukset ja arvottomat hehkutukset.

Palaan tuuleen, jonka tehtävänä on pyyhkiä jäljet, toimia vauhdittajana ja antaa anteeksi tehdyt virheet.

- - -

Tänään, menin sattumalta pieneen eläinruokamyymälään, jonka ikkunassa näin mainoksen hyvästä tarjouksesta. 

Ostin koirilleni ruokaa. Ensimmäisenä minua tervehti musta labbis. Yleensä taskussani on aina nameja, nyt ei ollut. Koira oli välittömästi, kuin paras kaverini, hyväksyvä. Tosin hieman surullisen oloinen.

Myyjä kertoi, että koira on tänään kaupassa mukana, sillä hänen  kasvukaverinsa jouduttiin eilen lopettamaan. 

Tunnistin surun jo myyjän silmissä, oli itkenyt koko päivän. Suru oli yhteinen.

- - -

Ihmisen aika on nyt,  jos koskaan. Ihmisten elämässään selviytyminen ei ole vain heidän itsensä tehtävä, se on vallassa olevien tehtävä.

Suomalaisen yhteiskunnan tehtävä, on kansansa suojelu. Myös eläintensuojelu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Köyhyydestä kirjoitellaan kovasti.

Tilastokeskuksen mukaan köyhien osuus on pienin 11-vuotisella vertailujaksolla. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien osuus on vaihdellut Suomessa 15,7 ja 17,9 prosentin välillä vuosina 2005-2016. Vuonna 2015 lukema oli 16,4 prosenttia, mikä tarkoitti 896 000 henkeä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien osuudesta suuri osa selittyy pienituloisuudella: noin kolme neljästä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevasta on pienituloisia.

https://tilastokeskus.fi/til/tjt/2016/04/tjt_2016_...

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tomi, kiitos tilastoarvioinneistasi!

On selvää, että v. 2015 jälkeen tilastoja on ei ole vielä saatavilla.

Joka tapauksessa, pienituloisten määrä on huolestauttava ja kertoo karusta sosiaaliturvan varassa elävien kohtalosta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset