MirjamiParant1

Heikkoon yhteiskuntaan on helppo hyökätä!

Suomalaiset ovat sisu -kansaa, joka tappelee viimeiseen mieheen.

Tuota ajatuskuviota on nyt kiistettävä, sillä yhteen hiileen puhaltaminen on jo passé ja repiminen yhteiskunnallisten merkitysten välillä kiihtyy.

Mitä enemmän suomalaisten sisäinen syyttely ja nälvintä lisääntyy, sitä innokkaammin ulkovaltiot kiinnostuvat.

Omituisinta on ollut huomion siirtäminen sisäpiiri-ilmiöön, jossa yhden puolueen jäseniä  nostetaan poikkeukselliseen koulu/puoluejohtaja -kärhämään, jolloin huomio on pois huomattavasti vaarallisemmasta.

Yhteiskunnan heikkous paljastuu siinä, että syyttelyn ja uhkailun ilmapiiriä ylläpidetään työnantaja-työntekijä kontekstissa huolimatta siitä, että todellista ongelmaa ei ole.

Myös hallitus omalta osaltaan ylläpitää vastakkainasettelua ay-liike - yrittäjät.

On suorastaan kummallista, että kansallisen turvallisuuden menetyksen uhallakin, pääministeripuolue ja seuraajat, keinottelevat lakia, jolla ei ole mitään yhteistä työntekijöiden irtisanomisen kanssa.

Yksittäiset ongelmatyöntekijät eivät riitä lain muuttamiseen.

Kyse on ennen kaikkea vallan painopisteistä.

Oikeistohallituksen viimeisin yritys tuhota toimiva sopimusmalli, on järjetön kansallinen tragedia.

Yhteiskunta on juuri niin vahva, kuin sen heikoin yksikkö.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvin on työväestö, joka ylläpitää yhteiskunnan rattaita ja toimii kansalaistensa elämänlaadun parhaaksi.

Heikkoon yhteiskuntaan on helppo iskeä! Siihen meillä ei ole varaa.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Yhteiskunta, jossa keskinäinen riitaisuus vie huomion valtakunnallisesta turvallisuudesta, hajaannus antaa parhaa tilan ulkovaltojen iskulle.

Onko Suomen kaltaisella maalla varaa käydä keskinäistä kalabaliikkia asioista, joiden lopputulemasta yksikään osapuoli ei hyödy?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ammattimies käyttää ammattitermejä.

Arvostan rehellisyyttäsi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yhteiskunta, jossa keskinäinen riitaisuus vie huomion valtakunnallisesta turvallisuudesta, hajaannus antaa parhaa tilan ulkovaltojen iskulle."

Sama ongelma koskee koko länsimaailmaa ja varsinkin EU:ta. Mikä on valheelle rakennettu romahtaa omaan mahdottomuuteensa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Luin tai kuulin, en muista, selityksen siihen miksi Saksa nousi 2WW:n jälkeen niin nopeasti Euroopan talouden kärkeen. Siellä ei lakkoiltu ja jos yrityksellä meni heikommin, työntekijät yrittivät enemmän. Mottona oli "näytetään niille".

Tulos oli murskaavan hyvä. Autopuolelle tuli menestystä: ww-kupla, bemari, mersu jne, jotka ovat laadussa maailman kärkeä. Voittajien nykyiset jaguaarit, ladoista puhumattakaan ovat nykyisin laadussa alle arvostelun.

Onko tämä saksalaisen ay-liikkeen menestystystarina? On ja varmaankin siksi, ettei se ole estänyt kasvua ja menestystä. Suomessa kasvua ja menestystystä estää valitettavasti kateus. Yrityksen menestys on riistetty meidän selkänahasta, työn orjat sorron yöstä nouskaa on valitettavasti vieläkin päivän sävel.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Meillä ongelmana on, että vaikka yritykset ei niin menestyisikään, niin silti ne kupataan johdon ja omistajien toimesta kuiviin, niin ettei tuotekehittelyyn ole varaa vaan se tehdään vain jos yhteiskunta sen maksaa. Eli yrityskulttuurissakin eroja.

Saksalainen konerakennus ja metalliteollisuus oli ylivoimainen jo ennen Ensimmäistä Maailmansotaa. Weimarin tasavallan lama johtui suurelta osin sotakorvauksista ja myös kansainvälisestä lamasta 30-luvulla. Silti taas tultaessa Toisen Maailmansodan kynnykselle, saksalainen tuotanto oli ylivoimainen.

Toisen Maailmansodan jälkeen Länsi-Saksa ei maksanut sotakorvauksia. Itä-Saksalainen teollisuus ryöstettiin Neuvostoliittoon. Volkkari oli kehitetty jo ennen tätä ja muukaan osaaminen ei ollut unohtunut.

Sodan traumoja usein käsitellään tekemällä ahkerasti töitä. Japanissa oli samanlainen ilmiö ja ei Suomenkaan jälleenrakennus ollut pikkujuttu sotakorvauksineen.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Toisen Maailmansodan jälkeen Länsi-Saksa ei maksanut sotakorvauksia."

Kyllä maksoi, mutta huomattavan osan maksuaikataulua lykättiin kymmenillä vuosilla. Ja osa kaiketi annettiin anteeksi kokonaan.

Eli kyllä Länsi-Saksa selvisi helpommalla kuin Suomi.

Lisäksi Länsi-Saksa nautti Marshall-avusta, jota Suomen poliitikot eivät uskaltaneet ottaa vastaan, vaikka sitä tarjottiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

90-luvun alussa Suomen johtavat poliitikot päättivät ettei Suomi tarvitse teollisuutta, Nokia ja ylhäältä johdettu ohjelmistosuunnittelu korvaisivat savuiset piiput, ei mennyt ihan putkeeen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mirjami, se on EU, joka säätää jo meidän kansallisen perustuslakimme sisällön viime kädessä, ks. alla HE 198/2017, "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 §:n muuttamisesta":

- - "Euroopan unionin oikeuden soveltamisalalla käsitteitä yleinen tai kansallinen turvallisuus tulee tulkita unionin oikeuden ja näitä käsitteitä täsmentävän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. EU-tuomioistuin lähtee vakiintuneesti siitä, etteivät jäsenvaltiot voi kukin yksinään ilman unionin toimielinten valvontaa määritellä unionin oikeuden soveltamiseen liittyen sellaisten käsitteiden kuin yleinen tai kansallinen turvallisuus ulottuvuuksia. (Ks. esim. tuomio J.N., C-601/15, 65—66 kohta.)" - -

Lähde:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset