MirjamiParant1

Työterveyshuolto vs. kunnalliset terveysasemat!

Työterveyshuolto on pääsääntöisesti keskitetty yksityisten palveluntuottajien eduksi.

Työnantajat ovat tehneet sopimuksia yksityisten, terveyspalveluja tuottavien yhtiöiden kanssa.

Työterveyshuolto on toiminut kunnallisen perusterveydenhuollon rinnalla hyväksyttynä mallina, jonka työnantajat ovat budjetoineet vuosittain omiin taseisiinsa.

On pakko todeta, että työssä ollessani, oli helppoa varata netistä aika lääkärille tai sairaanhoitajalle! Palvelu pelasi, eikä aikaviiveitä tapahtunut.

Nyt, kun oli poistuttava eläkkeelle, aikaa ei voi enää varata netistä. Soitto palvelunumeroon kestää ja kestää. Kuuntelen toistuvia lauseita 'kaikki asiakaspalvelijamme ovat varattuja, palvelemme sinua mahdollisimman pian'.

Mahdollisimman pian voi tarkoittaa kymmeniä minuutteja, jopa puoli tuntia.

Kun lopulta kuulen ihmisen äänen, joka on linjalla, annan sosiaaliturvatunnukseni, jonka jälkeen pääsen kertomaan, millaista palvelua tarvitsen.

Saan vastauksen - seuraava vapaa aika on 18.6.

Toki voitte mennä päivystykseen, jos siltä tuntuu. Päivystyksessä on aina kiire ja odotusajat noin 4 - 8 tuntia.

Edellä mainittu toteutuu Vantaalla. Muista kaupungeista en tiedä.

- - -

On pakko kysyä, miksi? Miksi kunnallinen terveyspalvelu on retuperällä? Miksi ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä,  ei palvella asianmukaisesti?

Onko kyse tietoisesta kunnallisten terveyspalvelujen alasajosta?

- - -

Tosin, työterveydenhuollon palveluja käytetään todennäköisesti myös 'tarpeettomasti'!

Helpoksi tehty ajanvaraus on hyvä tapa rahastaa. Palvelua käytetään usein fyysisten vaivojen selvittelyyn, vaikka kyse olisi  enemmänkin psyyken ongelmista, jotka saattavat näkyä vatsavaivoina tai päänsärkynä.

Jokaisen käynnin tuotto on yksityiselle palvelutuottajalle tärkeä.  Työnantaja on varma maksaja. Siksi terveyspalvelutuottaminen on tehty helpoksi.

- - - 

On selvä, että nykyiset, kunnalliset  terveyspalvelut, rikkovat yhdenvertaisuutta työterveyshuollon palveluihin verrattuina. 

Ei ole oikein, että työelämän ulkopuolella olevien terveyspalvelut on jätetty retuperälle. 

Miten tähän suhtautuu EU:n terveydenhuollosta vastaava komissaari?

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Yksi syy siihen, että työterveyshuolto on keskittynyt yksityiselle sektorille on se, että julkisella sektorilla ei ole resursseja toteuttaa työterveyshuoltoa yrityksille, hyvä kun julkisen sektorin toimijoille, omille työntekijöilleen, josko aina niillekään.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Juhani, resurssipula on tarkoitushakuista!

Jos työstä maksetaan kunnolla, työntekijät eivät kaikkoa. Valtion osuudet kuntien terveyspalvelujen ylläpitämiseksi on tahdon asia.

Nyt, tahto puuttuu. On kyse aivan muusta kuin resurssipulasta.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Aivan. Vai olisiko noin?
Terveydenhoitoalan ammattilaiset, lääkärit jne. menevät töihin yksityiselle sektorille paremman palkan perässä. Se on osin totta.

Tässä tulee mieleeni: valitetaan, että Suomessa on työvoimapula. Varmasti jokainen yritys saa riittävästi päteviä tekijöitä kun laittaa tarpeeksi pätäkkää pöytään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Julkisella sektorilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota työterveyshuolto yrityksille jotka sen haluavat. Miksi kukaan haluaisi, yksityiseltä kun saa halvemmalla?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Työelämästä muistan sen, että eräs virolainen rakennusyritys kertoi ottaneensa yhteyttä terveyskeskukseen työterveyshuollon järjestämiseksi. Ei ollut terveyskeskus sitä heille myynyt. Heillä oli tosin Virossa järjestetty henkilökunalle työterveyshuolto, mutta Suomen AVI:lle se ei kelvannut. Monissa muissa EU-maissa se kyllä kelpasi. AVI:n perustelut olivat se, että työterveyshuolto ei voi tehdä työpaikkakäyntejä Suomeen.

Yli 40-vuotisen työhistoriani aikana työterveyshoitaja on käynyt kerran työpaikallani toimistossa. Silloin hän kiinnitti siihen huomiota, että aurinko häikäisee ikkunasta, kun se osuu kadun toisella puolella olevan hotellin ikkunaan ja heijastuu siitä. Tosin niitä päiviä ei ollut useita vuodessa ja sekin kesti kerrallaan vain ehkä 15 minuuttia. Ikkunaan kyllä laitettiin sälekaihtimet.

Monissa maalaiskunnissa työterveyshuollon hoitaa Mehiläinen, Terveystalo, Pihlajalinna tms. Eli siis kunta ei kykene edes omalle väelleen järjestämään työterveyshuoltoa.

Mutta eikö juuri yrityksille myytävistä palveluista tulisi rahaa, jolla voitaisiin palkata lisää pätevää henkilökuntaa? Ilmeisesti vika on terveyskeskusten johdossa. Tai onko niissä edes mitään johtoa? On vaan komeita virkanimikkeitä, ylilääkäri, johtava lääkäri, johtava hoitaja, ylihoitaja jne..

Onneksi sentään bussifirmoissa ei ole yliajomestareita.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #6

#6 Kuntakohtaiset erot lienevät melko suuret. Joihinkin kuntiin, esim. Lapissa ei saada lainkaan terveyskeskuslääkäreitä. No, isolla rahalla kylläkin!

Harkimo puolusti nykyistä kunnallista järjestelmää, jossa puitteet on hyvät, mutta organisointi heikkoa! Siitäkö nyt on lopulta kyse?

En tiedä, mutta lopulta on äärettömän eriarvoista eri kansalaisryhmiä kohtaa se, että terveydenhuolto pelaa parhaiten työterveydessä ja lain turvaamana.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #8

Näkisin kyllä samoin, että perusterveydenhoidon huono tilanne johtuu heikosta organisoinnista. Pitäisikö johtaminen antaa ammattilaisten tehtäväksi? Johtoon voisi palkata vaikka esim. puolustusvoimista upseerin, joka pistäisi ryhtiä toimintaan. Jätetään lääkäreille ja hoitajille se sairauksien ja terveyden hoitaminen.

Tuosta eriarvoisuudesta olen hieman eri mieltä. Nykyisin nähdään eriarvoiseksi sellaisetkin asiat jotka sitä eivät ole. Käsittääkseni alunperin tasa-arvolla on tarkoitettu sellaista ihmisen ominaisuutta jota hän ei voi itse muuttaa, kuten ihon väri, ikä, rotu. Tosin luetteloon on sitten lisätty uskonnon, poliittinen, ym. vakaumus. Mutta se että ei ole työsuhdetta ei liene tuohon luetteloon kuuluva.

Lain tarkoittama työterveyshuolto kattaa vain työstä mahdollisesti aiheutuvien sairauksien estäminen. Nykyisin monet työnantajat tarjoavat henkilöstölleen laajennetun työterveyshuollon, johon kuuluu myös sairaudenhoito. Tätä laajennettua työterveyshoitoa ei laki takaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #10

#10 Onko niin, että kunta-alalla ylipäätään eletään menneessä. Tulee mieleen Speden rautakauppa, jossa jokainen askel painaa!

Tosin, sieltä kuulee enimmäkseen puhetta kiireestä, työntekijät uupuvat ja sijaisia on vaikea saada.

Johtaminen on varmasti ensisijainen toimi, jonka avulla järjestelmä joko toimii tai ei.

Työterveyspalvelut on määritelty lailla. Laki edellyttää työnantajalta palvelujen oston, mikäli henkilöstön määrä on xx!

Työelämän ulkopuolisten terveyspalveluja toteutetaan kunkin kunnan kantokyvyn mukaan. Yhdenvertaista palvelua se ei ole työterveyshuollon kanssa.

Ei voi olla oikein, että lääkäriaikaa pitää odottaa järjettömän kauan. Kyllä siinä ehtii moni sairaus edetä pisteeseen, jolloin hoitotoimet eivät enää riitä. Niinhän Donnerkin on todennut, että jos olisi jäänyt julkisen työterveyshuollon varaan, syöpä olisi jo hengen vienyt. No, miehellä on varaa mm. Docratesin palveluihin. Hyvä hänelle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vantaalla yksityinen terveyskeskuslääkärikäynti maksaa halvimmillaan nelisen kymppiä, mehiläisellä jotain kuusi kymppiä ja julkisella sektorilla 115€. Joten ei, ei se julkisen tilanne ole ainakaan resursseista kiinni.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#5 Jaahas, pitääkin ottaa selvää noista hinnoista. Harvoin tarvitsen lääkäriä, mutta nyt, kun tarvitsen, joudun odottamaan yli kuukauden.

Pitäisikö mennä suoraan yksityiselle, jossa saa ajan heti ja maksaa vähemmän.

Ihmetykseni on suuri, jos noin on!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kokonaiskustannukset ovat pienemmät. Sinun maksamasi osuus on tällä hetkellä suurempi yksityisellä, sillä veronmaksajat pulittavat julkisesta käynnistä sen satasen.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen Vastaus kommenttiin #11

Muistelen, että Lasse Lehtonenkin on myöntänyt tämän, että terveyskeskuslääkärin käynnistä on kokonaiskustannus suurempi yhteiskunnalle, kuin käyntimaksu yksityisellä vastaavassa tapauksessa.

Kun käyt yksityisellä lääkärillä, maksat siitä käynnistäsi itse. Sen lisäksi maksat veroissasi julkisen puolen käyntimaksun, vaikka et sitä käyntiä voi käyttää.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #12

#12 No, voihan peijakas! Eli, olen maksanut jo veroina käyntimaksut moneen kertaan. Palvelu näyttää kuitenkin edulliselta kuntasubvention takia.

Tästä hyötyvät varmasti eniten ne kansalaiset, jotka käyttävät paljon terveydenhuollon palveluja. Monet eivät välttämättä edes maksa veroja.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #11

#11 Ymmärrettävästi julkisen puolen palveluja subventoidaan verovaroista. On nämä monimutkaisia ja heikosti kansalle ilmaistuja palveluja.

Olisikin jo korkea aika saada tasa-arvoinen terveydenhuolto kaikille sitä tarvitseville. Ja kaikkihan me, ainakin jossain tilanteessa, apua tarvitsemme.

Luulen, että ennen kuin sote -toteutuu, jos toteutuu, alan käyttää yksityisiä palveluja. Kyllä kuukauden odotusaika on kohtuuton.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Eiköhän se yks.terv.kesk.maksu muodostu siitä kuinka kauan rupattelet lääkärin kanssa?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#17 Teuvo, en tiedä!
Kävin yksityisellä vain työssäoloaikanani. Käynnin maksoi työnantaja.

Työterveyslääkäreillä on tietty aika, jonka puiteissa asiat on hoiduttava. Siellä ei voi jäädä purkamaan ylimääräisiä huoliaan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Työterveyshuollosta tuli mieleen, että työpaikan laiminlyödyttyä työturvallisuudesta minun piti mennä lääkäriin saamaan diagnoosin tyrästä ja lääkäri halusi kysyä kuulostani ja minä kieltäydyin antamasta tietoa.

Tästä huolimatta lääkäri kuitenkin kysyi kuuloni tietoja TYKS:istä ja oli vain 1 db-äänen verran hilkulla, että lääkäri olisi ilmoittanut työpaikalleni olevani kelvoton töihin ja kuuloani pitäisi suojella. Tästä sain tietää työpaikallani esimieheltä, joka luki lääkärin ilmoitusta minusta.

Minä itse päätän omasta kehostani ja kaikesta siitä eikä lääkäri voi tehdä omia päätelmiä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#9 Topi, näetkö tuon lääkäriun toiminnan kyseenalaisena? Oliko hän huolissaan kuulostasi, vaikka menit itseasiassa aivan toisen syyn takia vastaanotolle. Ilman lupaa lääkärit eivät saa tietoja toisesta hoitoyksiköstä.

Niin, ei se työterveyshuoltokaan täydellinen ole. Itsekin olen joutunut aikanaan hoitovirheen takia kärsimään. Tosin vain ylimääräisestä kivusta, ei ilmoituksesta työnantajalle.

Tiedän, että työterveyshuollossa toimivilla lääkäreillä on tarkat minuuttiaikataulut. Monia se stressaa ja saattaa siten aiheuttaa kiireessä tapahtuvia ylilyöntejä.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

#9

Minä puolestani olen ikuisesti kiitollinen, että terv.kesk.lääkäri huomasi 90-luvulla normi käynnillä kuuloni alentuneen.
Kyseli työni historiaa. Sanoi, että näyttää olevan ammattiperäinen kuulovaurio.
Piti käydä kuulokokeessa, jonka jälkeen kehotti täyttämään lomakkeen työhistoriastani,joka menisi vakuutusyhtiölle. Parin kuukauden kuluttua tuli postitse vakuutusyhtiön päätös. Totesivat olevan työperäinen ammattitauti. Ja alkoivat maksaa kuukausittaista verotonta korvausta. Työhöni se huonokuuloisuus ei vaikuttanut.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#19 Teuvo, kyllä, lääkäreissä on eroja, aivan kuten kaikissa muissakin ammattiryhmissä. Hienoa, että ko. lääkäri paneutui tilanteeseesi ja sait korvauksen kuulon alenemasta.

Edesmennyt äitini ehti sairastaa pitkään paksunsuolensyöpää. Hänen veriarvonsa olivat huonot, koska häne menetti kaiken aikaa verta. No, ikäihmisen ajateltiin vain syövän huonosti, josta syystä anemia. Käteen tyrkättiin rautatabletteja kerta toisensa jälkeen.

No, eihän se syöpä niillä parantunut. Kunnes, terveyskeskukseen palkattiin lomasijainen, joka pysähtyi ongelman äärelle. Syöpä löytyi, leikattiin ja huimaus loppui siihten. Elinvuosia tuli vielä pitkälti toistakymmentä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset