MirjamiParant1

Mitkä tahot hyötyvät maksuhäiriöisistä?

Kuntavaalien tohinassa valtakunnan isot asiat ovat jääneet varjoon. Nykyinen hallitus ei ole korvaansa lotkauttanut maksuhäiriöongelmalle, joka vuosittain paisuu tavoittamattomiin.

V. 2017 maaliskuun loppuun mennessä kirjattiin 374.000 maksuhäiriötä. Vuoden aikana 150.000 henkilölle kertyi puoli miljoonaa maksuhäiriömerkintää (Taloussanomat).

Vuosittain tuhansia kansalaisia putoaa ulos järjestelmästä, jolla turvataan perusoikeudet, kuten asunto, puhelin, tietokoneliittymä tai pankkikortti.

On kysyttävä, mitkä tahot hyötyvät?

Hyötyjiksi noussevat monet ulkomaalaiset perintäyhtiöt, kuten Lindorff, Svea Ekonomi, Intrum Justitia, etc.

Todennäköisesti myös suomalaisia perintäyhtiötä on. Nyt en tiedä, onko esim OK -perintä suomalainen.

Valtion laitos, Viikin eläinsairaala, käyttää Lindorff Oy:ta osamaksuyhtiönään. Kun eläimen, lemmikin tai tuotantoeläimen, hoitomaksu käy omistajalleen liian suureksi, Lindorff on otettu osamaksukerääjäksi. Samalla tietenkin perijäksi. Useimmiten hoitomaksut ylittävät eläinten omistajien sen hetken maksukyvyn, sillä hinnoittelu mm. viikonloppuisin nostetaan 50 -100 % normaalihintojen päälle.

Onko valtion etu jossain luuraamassa? Miksi nykyiseen tilanteeseen ei haluta löytää ratkaisuja?

Onko pankeilla kytköksiä perintäfirmojen soluihin? Istuvatko kansanedustajat tai ministerit perintäyhtiöiden hallituksissa? Finanssivalvonta lienee useimmiten velallisten oikeusturvan jarruna.

Velananantajien turvasta kyllä pidetään huolta lakien ja asetusten voimin. Ja hyvä niin. Toisaalta, heillä on myös mahdollisuus tilinpidollisin keinoin turvata menetyksensä.

Näyttää siltä, että maassamme on varaa pitää lähes puolta miljoonaa kansalaista yhteiskunnan rajapinnassa.

Maksuhäiriöisiä, jos sillä sanalla on edes luvallista kutsua ihmisiä, on kaikissa ikä- ja yhteiskuntaluokissa.

Eniten kuitenkin heissä, jotka syystä tai toisesta ovat menettäneet työnsä, yrityksensä, perheensä tai ovat nuoria, joiden keinot selviytyä itsenäistymisestään ovat heikot mm. oman taustaperheen turvan puuttumisen takia.

Nyt on lähinnä lähdetty syyllistämään velkaantuneita. Syyllistämällä saadaankin helposti ihmiset tuomitsemaan ns. 'holtittomat'. En näe kuitenkaan holtittomuutena sitä, että ihminen ahdinkotilassaan on valmis etsimään ratkaisuja, jotka koituvat lopulta hänen turmiokseen.

Pikavippien korkokattoa ollaan toki suunnittelemassa laskettavaksi 50 %:ta 30 %:iin, joka sekin on vielä korkea.

Suomessa rekkakuskit joutuvat uhriksi monen epätoivoon ajautuneen kuolemantuottamuksesta. Rekkakuskit tietävät, että työn jatkaminen sen jälkeen on raskasta. Joku elämänsä päättävä vain ohjaa autonsa suoraan rekan eteen, siinä ei enää väistellä.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Luottotietotekisterin tulisi olla valtion hoitama palvelu eikä yksityinen.

Luottotietoihin merkittävä haluttaessa luottohäiriön todistettu syy kuten työttömyys tai sairaus. Luottotiedoissa oltava myös tiedot luotoista, jotka henkilö suorittanut loppuun kunnialla.

Ei ole mitään mieltä leimata yksilöä esimerkiksi siitä, että ei ole pystynyt maksamaan tulojen romahdettua joitain tavallisia laskujaan. Mutta on esimerkiksi maksanut aiemmin 300 tonnin asuntolainan sovitusti.

Lisäksi kun on maksanut velkansa pitää luottohäiriömerkinnän poistua heti eikä olla vuosia edelleen ihmisen elämää pilaamassa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Juuso H., erinomaista analyysiä velallisten kohteluun.

Suomen Asiakastieto Oy on myös yksityisenä yrittäjänä hyötyjä. Tiedot ovat maksullisia.

On välttämätöntä, että luottohäiriöissä on nähtävissä selkeästi valtion vastuu.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Samaa olen kummastellut pitkään, miten näiden korppikotkien ja haaskansyöjien annetaan vapaasti mellastaa täysin mielivaltaisesti?

Ensinnäkin koko perintäjärjetys on täysin mätä! Esim. konkurssiin joutunut yrittäjä saa yleensä verovelkaa kymmeniä tuhansia. Maksujärjestys on aina se että valtion saatavat ensin, sitten muut velat.

Tapahtuu siis niin että jos velallinen tekee töitä niin valtion saatavat lyhennellään palkasta ensin, sitten lyhennellään minimaalisesti hel&#% tin korkeakorkoisia perintäfirmojen perintäpalkkioita!

Lopputulos on se että lopulta näiden perintäyhtiöiden saatavat ovat lyhyessä ajassa kolmi- jopa nelinkertaistuneet.

Kaiken lisäksi näillä toimilla pitkitetään velallisen piinaa useilla vuosilla kun velka toisesta päästä lyhenee ja toisesta päästä kasvaa!

25-30 000 euron velka riittää jo siihen ettei pienipalkkainen velallinen pääse enää normaaliin elämään kiinni lainkaan!

Jokuhan tälläisesta järjestelystä ilman muuta hyötyy; elättääkö valtio ylisuurta virkamiesarmeijaa ryöstämällä velallista, istuuko näiden perintäyhtiöiden hallituksissa koneiston päätöksentekijöitä, onko tavoitteena pistää velallinen vuosikausiksi niin tiukoille että hän menettää yhteiskunnalle jopa mahdolliset perintönsä? Täytyy muistaa että ulosmitatusta omaisuudesta velallinen maksaa vielä velkansa lisäksi ”myyntivoiton veroa”! Näihin ”kauppoihinhan” liittyy kylkiäisenä tietysti myös pankit jotka nettoavat siinä samalla kertaa kun pakkomyydyn omaisuuden ostaja ottaa lainan!

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Timo T., mainitsemasi ongelmat ovat jatkuneet kymmeniä vuosia, eikä yksikään taho ole niihin puuttunut.

Juuri tästä syystä on ilmeistä, että perintäfirmat ovat onnistuneet luomaan kytköksiä päättäjiin (kansanedustuslaitos & ministerit). Tätä pitäisi tutkivan journalismin selvittää.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus Vastaus kommenttiin #16

Täysin samaa mieltä!

Ja kyllähän ne rötösherrat vielä esiin kaivetaankin...se on vain ajan kysymys!

Selvitetään samalla kertaa sekin kuka ja ketkä ryöstivät viimeksi ne 60 000 suomalaista yrittäjää joista osa roikkuu samassa hirressä vieläkin, pilasivat samalla monelta heidän lapsiensakin tulevaisuuden!

Eipä tullut yhteiskunnalta näille perheille kolmea ateriaa päivässä..

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #17

V.1991 laman jäljiltä vielä velkaloukossa olevat yrittäjät on ryhmä, jonka auttamiseksi ei valtiovallan taholta tunnu tulevan mitään vapauttamistoimia.

Tämä on yhtä suuri ihmetyksen aihe kuin maksuhäiriöisten kohtelukin.

Ilmeisesti velkaisella maallamme on varaa pitää lähes puoli miljoonaa kansalaista toimettomina ja tuottamattomina.

Ei ole ihme, että tyytymättömyyttä on ilmassa. Suomalaiset 'leimahtavat' hitaasti, mutta olisi kaikkien etu, että vihan ei annettaisi kasvaa räjähdyspisteeseen.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Sivujeni häirintä alkoi välittömästi tekstini julkaisun jälkeen.

Iskikö suoneen?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mitä tarkoitat häirinnällä?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Omat tutut sivut katosivat, tuli jotain Nigeria yhteyksiä ja teksti suureni. Selvästi jokin ulkopuolinen häiriköijä pääsi sivuilleni pelottelemaan, vaikka minulla on kaikki suojaukset.

Olen nyt selvitellyt vaihtoehtoja,Nigeria katosi yllättäen. Katsotaan, miten ja mihin johtolangat vievät.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mielenkiintoinen ilmiö on myös ruotsalainen Tf Bank ja norjalainen Bank Norwegian, jotka hankkivat pääomaa tarjoamalla suomalaisillekin talletuskoron 1,60% tai 1,75%. Näin hyvät korot mahdollistaa se, että liiketoiminta on pikavippejä. Tallettaessaan on ehkä hyvä miettiä myös eettisiä näkökulmia.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Oletan, että nytkin näitä sivuja hallinnoi joku muu, kuin Puheenvuoro!

Silti, totean, että suurimmat hyötyjät ovat Suomen ulkopuolisia tahoja.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Edelleen, en pääse kirjautumaan ulos. En myöskään FB -sivuiltani.

Voisiko joku auttaa, mitä tapahtuu!?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mirjami Parant

Poista selaustiedot. Sulje kone. Avaa ja kirjaudu uudestaan.

Juuso Hämäläinen

Vahvasti tuntuu virustartunnalta. Katkaise nettiyhteys, aja kone alas ja käynnistä uudelleen. Aja virustorjunta. Sitten vasta nettiyhteys päälle.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant
Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Nyt normalisoitui! Suojaukset tehostuivat. Olipahan outoa. Ei koskaan aiemmin.

Bank Norwegian ja moni muu, käyttää selvästi suomalaisia hyväkseen.

Ennen kaikkea, olen huolissani korruptiosta, joka saattaa näyttäytyä myös suomalaisten kansanedustajien ja ministereiden osallisuudessa kansainvälisten perintäyhtiöiden hallinnoinnissa.

Miksi muutoin Lindorff Oy olisi päästetty valtion laitoksen (Viikki) palveluyhtiöksi ns. käyntimaksujen osamaksumyyjäksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ilmeisimmin myös monet kunnat ovat ottaneet perintäyhtiöikseen ulkomaiset yhtiöt, jotka ovat mitä ilmeisimmin veroparatiisitoimijoita.

Tästä syystä on korkea aika uusien kuntavaltuutettujen toimia siten, että epäterveet toiminnot karsitaan pikimmiten.

Juuso Hämäläinen

Yliaikakorot on asetettava lähelle normaalin pankkilainan korkoa ja koron liittäminen pääomaan eli koronmaksu korolle kiellettävä. Se on kriminaalia.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Tartuit oikeaan asiaan.
Maksuhäiriöt ovat etenkin nuorten ongelma. Jopa nuoret itse pitävät huonona mainontaa helpoista vipeistä.
Vippimahdollisuuden alaikärajaa tulisi nostaa, ettei ihan 18 vuotiaana pääsisi niihin käsiksi.

Niinpä, että kuka hyötyy, kun ei ketään kiinnosta?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Elle Marketta, uskotko, että löydämme keinoja, joiden avulla saamme riittävän painostuksen aikaan.

Niin kauan, kuin ihmiset ovat hiljaa, ongelmakohtiin ei puututa.

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Tuntuu toivottomalta Mirjam.
Tämä sinun hyvä kirjoitus ei päässyt poimintoihin täällä Huuskomediassakaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #22

Eipä päässyt! Tuli vielä joku virus mun koneelle ja jouduin toimenpiteisiin, että tilanne normalisoituisi.

Mutta, täytyy vaan ylläpitää keskustelua! Eiköhän joku päättäjä herää!

Ainakin eduskuntavaalien alla painetta on hyvä lisätä!

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Olin käräjäoikeudessa töissä riidattomien asioiden osastolla vajaan vuoden, kunnes siirryin toiselle osastolle.

Siellä käsiteltiin kymmeniätuhansia asioita vuodessa (juttuja tuli noin 60000 kappaleen vuosivauhtia vielä pari vuotta sitten); pikavippejä, pankkien erilaisia joustoluottoja, lehtitilauksia, vuokrarästejä, nettivaateostoksia, puhelimessa tehtyjä tilauksia (usein vanhus, joka ei edes ollut ymmärtänyt suostuneensa tilaamaan esim. jotain jumppavälinettä, pöytähopeita tai vaikkapa nuorten lehtiä) yms.

Meillä käräjäsihteereillä oli ensin harjoitusaika, ja sen jälkeen vannottiin "tuomarinvala", ja saimme sitten oikeuden tehdä yksipuolisia päätöksiä näissä riidattomissa velkomusasioissa.

Härskeimmät perintätoimistot olivat virolaisia, mutta suuri osa hävisi aika pian uuden pikavippilain tultua voimaan.

Mutta kyllä nämä perinteisetkin toimistot yrittivät tehdä kaikkensa, että voisivat periä erilaisia ylimääräisiä maksuja itse velan lisäksi ja koron siihen päälle tietysti.

Siellä oli viitosia poikineen eri nimikkeellä, huomautuskuluja, käsittelykuluja yms. Virolaiset olivat mestareita keksimään erilaisia kuluja, joillakin oli jopa 6-7 erilaista pienkulua.

Monet niistä olivat laittomia, ja jouduin lukemattomia kertoja pyytämään oikaisua. Joskus eivät halunneet oikaista, joten asia meni vastuutuomarille, ja hän päätti, ettei perintää jatketa, jos ei vaatimusta tehdä lainmukaiseksi.

Minä olin todella tarkka näissä asioissa, ja lähetin korjauspyynnön pienestäkin virheestä. Pari kertaa perintätoimistojen lakimies/nainen sitten lähettikin vaatimuksen, että minut pitää poistaa asian käsittelystä, koska näytän olevan velallisen puolella ja siten jäävi.

No, asiahan meni esimiehelle, eli vastuutuomarille. Hän tarkisti, olivatko minun korjausvaatimukseni oikeita, ja kummallakin kerralla olin ihan laillisesti niitä vaatimassa, ja sain jatkaa asian käsittelyä.

Usein haluttiin periä myös käräjäoikeuden oikeudenkäyntikulu (summa riippuu asiasta ja velkasummasta), vaikka asia ei olisikaan mennyt vielä haastemiehelle. Monesti velallinen oli maksanut velan heti saatuaan tiedon, että velkomusasia on pantu vireille käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus ei peri tätä maksua, jos vaatimus ei ole ehtinyt lähteä haastemiehelle, ja velallinen on maksanut velkansa.

Nämä isot perintätoimistot harrastavat tällaista käsittääkseni aika yleisesti, vaikka se on laitonta. Ei velallinen uskalla tai jaksa vastustaa, koska ei useimmiten tiedä, että on laitonta periä sellaista kulua, jos asia ei ole ehtinyt haastemiehelle asti, koska käräjäoikeuskaan ei peri sitä perintätoimistolta.

Pelkään, että jotkut eivät jaksaneet olla niin tarkkoja kuin minä näissä asioissa, koska henkilökuntaa, joka teki varsinaisen työn, vähennettiin radikaalisti käräjäoikeudessa. Jotkut eivät ehkä edes välittäneet.

Ei käräjäoikeudessa tietenkään saneerattu johtoportaasta, vaan siitä porukasta joka sen varsinaisen työn teki. Meidänkin osastolta saneerattiin melkein puolet pois, sama työmäärä jäi pienemmän porukan harteille.

Näillä isommilla perintätoimistoilla on rahaa, valtaa ja lakimiehiä, ja heidän on helppo jyrätä tavallinen velallinen, joka on jo valmiiksi väsynyt ja turhautunut ongelmataakkansa alla.

Mielestäni velallisen oikeusturva ei ole täysin kunnossa käräjäoikeuksissakaan, koska käräjäsihteereiltäkin vaaditaan määrättyä asioiden käsittelymäärää kuukaudessa, kiire oli tosi kova ja työ urakkaluonteista. Siinä ei varmasti ehdi keskittymään joka asiaan tarkasti.

Kun näitä velkaantuneita sitten painostetaan ja syyllistetään vähän joka puolelta perintätoimistojen lisäksi, en ihmettele, jos ihminen putoaa turvaverkostonsa läpi - ja joskus tapahtuu kauheitakin.

Tällainen edesauttaa syrjäytymistä ja pahoinvointia.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Raili S., kiitos perusteellisesta vastauksestasi. Tuosta sai todellakin murheellisen kuvan, miten velallinen on suuren rahan ja vallankäytön armoilla. Jostain sekin kertoo, että käräjäoikeudesta työvoimaa vähennetään radikaalisti juuri tuosta ryhmästä, joka parhaiten pystyy oikaisemaan väärin perustein laskutettavia maksueriä.

Hienoa, että olet tehnyt työtäsi oikeudenmukaisuusperiaatteella ja lakiin perustuen.

Ihmettelen, miten suurten perintäyhtiöiden laittomiin perintämaksuihin ei tässä maassa tunneta tarvetta puuttua.

Jossakin on oltava siihen syy. Mutta missä!

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

Luulen, että tieto ei saavuta niitä, jotka päättävät asioista.

Kuinkahan paljon näitäkin maksuja on maksettu aiheettomasti, ja vain siksi, ettei velallinen tiedä ymmärrä, mitä pitää maksaa ja mitä ei? Minä huomasin varmasti vain jäävuoren huipun.

Asia keskeytyy käräjäoikeudessa, kun velallinen on maksanut ja perintätoimisto lähettää ilmoituksen siitä oikeuteen. Käräjäoikeuksissä ei tiedetä, millaisen loppulaskun perintätoimisto on vielä lähettänyt velalliselle velan maksamisen jälkeen.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #27

Olettaisi päättäjien olevan kiinnostunut myös velallisten asemasta perintätoimistojen väärinkäytön kohteina.

Lähetän tästä tiedon MOT -ohjelman tekijöille, ellei sensuuri heidänkin tekemiinsä ohjelmiin ole iskenyt kiilaa.

Toivoisin myös, että toimittajat lukevat näitä Puheenvuoro -blogeja. Uskoisin, että tämä 'maksuhäiriö -rahamylly' saataisiin pysäytettyä, mikäli asia otettaisiin vakavaan tarkasteluun.

Olisikohan EU:n kautta saatavissa tutkintaa?

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff Vastaus kommenttiin #28

Voisi olla pitkä ja kivinen tie, koska nämä asiat ovat niin piilossa sekä käräjäoikeuksilta että muilta viranomaisilta.

Asiaa koskeva lasku pitäisi tarkistaa ja sitten verrata, onko asia keskeytetty käräjäoikeudessa vai ehtinyt haastemiehelle, ja onko perintätoimistoa laskutettu vai ei. Sitä kautta sitten selviäisi, onko aiheettomia laskutuksia tapahtunut.

Siinä tulisi varmaan eteen myös esim. velallisen yksityisyys/tietoturva yms. Jokaisesta tutkimuksesta pitäisi varmaan tehdä erillinen päätös oikeudessa, saako tietoja pyytää vai ei.

Näitä oikeusprosesseja en tunne muilta osin kuin töihini liittyneistä.

Ainoa tie olisi varmaan pyytää velallisilta suoraan tietoja jollakin tavalla, ja tutkia sitä kautta. Esim. MOT voisi olla juuri sellainen vaihtoehto.

Mainitsen vielä, että joillakin pikavippifirmoilla oli satojen prosenttien korko, jopa tuhansissa liikkuva. Lakiahan muutettiin 2013 ja tuli korkokatto, mutta korot ovat mielestäni kohtuuttomia edelleenkin, esim. alle 2 000 euron lainan maksimi vuosikorko on 50 % + vaihtuva viitekorko. Siihen sisältyvät kaikki lainan kulut.

Sekin on korkea, mutta tietysti inhimillisempi kuin esim. tuhannen prosentin korko, joita tuli eteen työssäni.

Tällaiset korkeakorkoiset pikavipit olivat useimmiten 20-50 euron luokkaa. Tuli monesti mieleen, että onkohan baarireissulla loppunut rahat, ja sitten haettu kännykällä pikavippi, jonka sai sitten heti tilille.

Muistaakseni pikavippien kellonaikaakin on säädetty, eli määrättyyn aikaan vuorokaudesta niitä ei saisi antaa.

Tässä on muuten aika paljon tietoa pienlainoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienlaina

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #29

Kiitos, Raili!

Tuttavani poika, jolla oli vielä luottotiedot, juotettiin humalaan ja käytettiin hänen pankkikorttiaan pikavippeihin. Vanhempansa sitten niitä makselivat eikä kaveriporukkaa saatu vastuuseen. Lienee ollut myös 'vasikoinnista' aiheutuvaa pelkoa pojan suhteen.

Nämä ovat kerrassaan kauhistuttavia juttuja. Kuten myös tuo yksityisyyden suojan ehdottomuus. On totta, että MOT voisi lähestyä yksilöitä, joilla on myös oikeus puhua kokemuksistaan anonyymeinä.

Käyttäjän Laali kuva
Raili Sergejeff

OK Perintä oli suomalainen, mutta se myytiin norjalaiselle holding-yhtiölle.

Helsingin sanomat 2.11.2013:

"Vaasalaisen OK Perinnän myynti toi miljoonia

Kolmenkymmenen eniten pääomatuloja keränneen suomalaisen joukossa on kolme Vaasasta kotoisin olevaa miestä, veljekset Juhani ja Kaj Ollila sekä Kennet Kronman. He myivät vuonna 1991 perustamansa perintätoimisto OK Perinnän norjalaiselle B2 Holdingille."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset