*

MirjamiParant1

Ruokaa jonottavat kansalaiset - nöyryytetty häpeämään!

Joskus matka todellisuuteen on tärkeämpää kuin sanoilla pelaaminen.

Tänään jonotin Myllypuron kuuluisassa leipäjonossa puolitoistatuntia. Ruuan jakelu alkaa klo 8.00, mutta useimmat olivat tulleet paikalle ennen seitsemää.

Olin osana kansaamme, jonka rahat eivät riitä koko kuukauden ruokaan.

Jono eteni hitaasti. Sisälle otettiin muutama kymmenen kerrallaan. Vaikka olin pukenut ylimääräistä, loppumetreillä kylmä tarttui varpaisiin ja sormiin. Palelin.

Ihmiset olivat hiljaisia. Oikeastaan kukaan ei puhunut. Katsoin vaivihkaa taakseni, jossa jono kasvoi ja piteni.

Välillä huomioliiviin pukeutunut, iäkkäämpi nainen kävi laskemassa jonottajia. Ehkä tilastoihin, ehkä jaeltavan ruuan riittävyyteen.

Edelläni oli nainen, joka sanoi olevansa venäläinen. Hän puhui suomea sen verran, että ymmärsin. Isoisänsä oli Krimin tataareja. Hän itse avioitui suomalaisen miehen kanssa, mutta avioliitto kariutui. Nyt hän elättää aikuista poikaansa, joka on saamassa opiskelunsa päätökseen. Hyvä kohtaaminen.

Jonon ohi käveli kuntavaaliehdokas, joka jakoi mainoksiaan. Myös Hurstin mainoksia oli joillakin jaossa.

Ei olisi pitänyt.  En pitänyt.

Ihmiset, jotka jaksavat jonottaa ruokaa, eivät voi olla mainonnan kohteina.

Kun lopulta pääsin avaamaan kassini jakelupisteille, olin hämmentyneen iloinen. Ensimmäisellä etapilla sain pakastettuja siskonmakkaroita. Toisella yli-ikäisiä hedelmiä, pari salaattipussia ja kevätsipulia, jota vielä jotenkin voisi hyödyntää. Kolmannella pisteellä laukkuuni sujautettiin pasteijoita pari pussia, juusto ja pari jogurttipurkkia sekä lapsille maitojuomia.

Mukaan tuli myös  rusinoita ja tulitikkuja. Muutama viilipurkki ja proteiinijuoma.

Leipää oli kaikkialla. Leipiä saattoi valita. Tuli mieleen, miten paljon leipomot tuottavatkaan ylimääräistä leipää, jota ei saada kaupaksi.

Ruokajonon ihmiset eivät äänestä.

Surullisin, mutta toisaalta kaunein näky, oli äiti, joka yritti viihdyttää lapsiaan kestämään pitkän odotuksen.

Siellä he juoksivat jonon varrella, parivuotias poika ja nelivuotias, joka keksi itselleen ajanvietettä kepin avulla.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

On helppoa pelata ihmisten arvoilla ja kunnialla, mutta arvonsa menettäneitä kukaan ei halua tavata.

Leipäjonot eivät ole Suomen 100 -vuotiaan kansamme kunniaksi. Viidenneksi onnellisin maa on naurettavaa hölötystä.

Onnitteluni Norjalle. Tiedän, maassa usein vierailleena, että eivät ole antaneet pikkusormeaan pirulle, kuten Suomi.

Suomen leipäjonot on maallemme häpeäksi, joka on saatettava myös globaaliin tietoisuuteen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Meinaatko, että leipäjonot pitäisi lakkauttaa ja kieltää, niin asia olisi sillä hoidettu? Eikös se ole pikemminkin hyvin toimivan yhteiskunnan merkki, että ihmisten ei tarvitse nähdä nälkää, vaan heille annetaan päivän peruselintarvikkeet ilmaiseksi?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Juha, kiitos kysymyksestäsi!

Jos olisin vain päivän peruselintarvikkeiden varassa, siis niiden, joita jonottamalla armosta annetaan, ruuanlaiton mielikuvitukseni pitäisi olla Jamier Oliverin luokkaa.

Ei, missään tapauksessa, ei.

En puhu leipäjonoista, vaan ruuanjakelujonoista. Niitä ei pidä lopettaa, ennen kuin maamme yhteiskunnallinen vastuu rikotaan.

Nythän vastuuta paetaan ja yritetään syyllistää edellisiä ja sitä edellisiä hallituksia.

'Vihreälle oksalle' päässeet, voivat nyt 'elvistellä' ja arvioida ihmisiä, jotka eivät pärjää.

Kuitenkin, putoaminen niiltä ihannoiduilta vihreiltä oksiltakin, voi tapahtua hetkessä.

Mutta, palatakseni leipä- eli ruokajonoihin, on itsestään selvää, että niillä ylläpidetään köyhyyden illuusiota.

Köyhyys on vauraan kansan arvokertymä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kansalaisia ei ole pakko nöyryyttää. Poliittinen arvovalinta.

Vain toimeentulotuen ehtojen palauttaminen ennalleen ennen Kepu/kok leikkausta-94.

Köyhimmän tuesta vähentää aina toinen tuki toisen tuen.
Kaikki yli normin menevä lasketaan tuloksi ja vähennetään toimeentulotuesta.

Takuueläkettä vähentää asumistuki ja toimeentulotuki/parisuhde:
käteen n.587e/kk.
Toimeentulotukea vähentää: peruspäiväraha,asumistuki,lapsilisät,elatusmaksut,kotihoidontuki:
Käteen yhdelle 487e/kk
Lapsen toimeentulotuki iän mukaan 280e-380e.
Mummon tekemä säästö 10v laskettiin tuloksi ja vähennettiin lapsen toimeentulotuesta.

Jos nuo saisi kuten muutkin saa tulojensa päälle Kelan etuudet,mihin ovat oikeutettuja,ei toimeentulotukea tarvittaisi eikä leipäjonoja olisi.

Eikä Kelan nyöryyttämistä ,mikä siirtyi nyt kuntien sossusta edm.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005136124.html

Tuen ehdothan on tehnyt pääsääntöisesti porvarienemmistön päätöksillä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

http://yle.fi/uutiset/3-5318028

Kansa hyväksyy tämän .Eipä ole löytynyt myötätuntoa tulottomille,irtisanotuille työttömillekkään.
Kun putoaa ansiosidonnaiselta päivärahalta nyt 300pv-400pv jälkeen
alkaa saada peruspäivärahaa .Koska se ei riitä elantoon ,vuokraan ym.saa toimeentlotukea.

Sekin tehtiin tarkoituksella -94 työttömien tuen leikkaus niin pieneksi että on haettava toimeentulotukea.
Nythän tuen ehto työttömille on 0 euron työtä vastaan.
ns.Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista.
n.50 000 lapsiperhettä kitkuttelee toimeentulotuella.
laski savonsanomat -11 kun köyhyyskeskustelu oli tapetilla.

Ennen oli -90 luvun lamanlapset. Nyt alkoi -15 lamanlapset.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Leipäjonot ovat osa kansan ideologista kasvatusta. Ei maksaisi paljon tarjota jokaiselle sellainen sosiaalituki, että leipäjonoja ei (saajien taholta) tarvittaisi.

Voipi hyvin olla, että leipäjonoja tarvitsevat eniten ne tahot, jotka haluavat palauttaa yheiskunnan takaisin 1800-luvulle.

Olen itse elänyt 9 vuotta toimeentulotuen varassa, enkä ole kertaakaan käynyt leipäjonossa. Niinä vuosina, jolloin harrastin juopottelua, rahat (setelit) loppuivat toisinaan jo kuukauden 20. päivänä, ja loput 10 päivää piti kitkutella kolikoilla. Mutta silloinkaan en halunnut osallistua tuohon arvottomaan näytelmään, jota leipäjonot edustavat. Mieluummin paastoan 10 päivää.

P.S. Muistan hyvin ensimmäisen kerran kun näin leipäjonon. Oli kesä -95 ja tulin Norjasta Suomeen kesälomalle. Isäni oli vastassa Turun satamassa, ja ajoimme siitä Linnankatua pitkin kohti keskustaa.

Yhden rakennuksen pihassa kadun varrella oli pitkä jono ja isäni kysyi, tiedänkö, mikä jono se on. Sanoin, etten tiedä. Isäni sanoi, että se on leipäjono ja köyhät ihmiset jonottavat saadakseen ruokaa. Purskahdin nauramaan, koska luulin, että kyseessä oli vitsi. Vasta vähitellen sitten tajusin, että kyseessä ei ollutkaan vitsi...

Jos Norjassa tuollaista yritettäisiin, niin kansa hirttäisi päättäjät lyhtypylväisiin. Siinä pähkinänkuoressa Norjan ja Suomen ero.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Janne, kiitos palautteestasi!

En jaksa uskoa, että ruuanjakaminen olisi kansamme ideologista kasvatusta.

Sen sijaan, olen vakuuttunut siitä, että kansamme verovarallisuus katoaa kulloinkin vallassa olevien puolueiden taloudellisten menetysten paikkaamiseen.

Suomalainen, tavallinen kansalainen maksaa veroja, joita puolueet käyttävät puoluetukina oman vahvuutensa mahdollistamiseen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Verotus ja sosiaalituet ovat työväenluokan sisäistä tulonjakoa. Vielä 100 vuotta sitten tuo jako tapahtui perheiden sisällä, mutta nyttemmin se tapahtuu valtion välityksellä.

Kolikon toinen puoli on sitten se, että avioliitto ei enää ole taloudellinen pakko kenellekään. Ja toinen osa kolikon toista puolta on se, että työväenluokan sisäinen solidaarisuus ja luokkatietoisuus on murentunut.

Kapitalistiluokka tuntuu haikailevan paluuta siihen aikaan, jolloin sosiaalitukea jaetaan almujen muodossa kerjäläisille.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #8

Onko nykyinen työväenluokka kadottanut yhteiskunnallisen asemansa? Tuskin.

Poliittiselle kentälle, pienituloisten äänillä vauhdilla rynnännyt Perussuomalainen puolue, on hallitusvastuussa ollessaan näyttänyt pimeän puolensa. Sen puolen, jota äänestäjänsä eivät luonnollisesti tunnistaneet.

Nyt paluu on alkanut siihen ryhmään, joka heidän oikeuksiaan aidosti puolustaa.

Yhteiskunnallinen polarisaatio on totta. Sen sijaan, että hyväksyttäisiin tosiasiat, kuten Paasikivi aikanaan totesi, hallituspuolueet välttelevät totuuden kohtaamista.

Norsunluutornista on hyvä johtaa kansaa, joka hiljennetään näennäishyvinvointia hehkuttamalla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kävelylenkilä kummastelimme miten kaikesta verotetaan ja minne ne suunnattomat määrät kerättyä rahaa oikein katoaa? Uskon, että jaossa on paljon vikoja, eivätkä poliitikot tahdo niitä tunnistaa, sillä silloin heidän nauttimiinsa etuihin kajottaisiin.
Minulle on aina sanottu, että eduskunnan menot ovat vain promille kokonaisuudesta, joten älä puutu niihin. Turhaa., mutta kun olen oppinut ymmärtämään, että pienistä puroista juuri kasvavat suuret virrat. Promille sinne, toinen tänne jne. niin pian onkin iso hävikki. Huoleton isännätön raha katoaa helposti. Joku tosin käytää omiaankin samalla tavoin, moni ei. Yltiörikas ostaa Lidlin hupparin ja kehuu miten hyvää laatua ja kuinka halvalla sai ja roskiksestakin löytää kotiin vietävää. Olemme kovin erilaisia ja meitä erottaa rahaa ja tapa kuluttaa ja käyttää itse tienattua ja toisten rahaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #26

Pienet purot, isot joet - näinhän se menee. Ilmeisesti siinä isossa kirjassa, eli valtion budjetissa, on jaoteltuina summat, jotka kulloinkin varataan eri momenteille.

Mielenkiintoista on, että leikkauksista huolimatta, tämä hallitus on ottanut lisävelkaa 5 miljardia??

On helppoa syyllistää kansalaisia siitä, että hyvinvoinnin turvaavat kulut vievät valtion varat.

Olisikin välttämätöntä kertoa selvinä lukuina, kuinka paljon yhteisen kakun jakaminen eri momenteilta maksaa. Asumistuesta onkin nyt nostettu iso haloo. 1,9 miljardia v. 2016 on iso summa, mutta olisi hyvä myös yksilöidä, miksi tuet ovat nousseet merkittävästi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Verovarat kuluvat noin seuraavasti:
- sosiaaliturva, 45%
- terveydenhuolto, 12%
- koulutus, 10%
- julkishallinto, 10%
- kaikki muu yhteensä, 23%

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #41

Sosiaaliturva on siten lähes puolet verovaroista. Onko veroihin sisällytetty valtio & kunnat?

Kunnathan ovat vastanneet mm. toimeentulotuesta v. 2016 saakka.

Mitä muuta sosiaaliturvaan lasketaan kuin asumis- ja toimeentulotuki?

Nämäkin olisi hyvä yksilöidä. Jos prosentit edustavat vuotta 2015 - 2016, niin turvapaikanhakijoiden osuuden merkitys ei liene vähäinen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #48

Tuo sisältää kaikki verot, myös kunnat ja sosiaaliturvarahastot. Oli vuodelta 2014 muistaakseni. Mutta eivät ne juurikaan muutu vuodesta toiseen.

'Vanhuuden turva' käsittää noin puolet sosiaaliturvasta. Siis eläkkeet ym.

Sosiaaliturva on aika laaja käsite. Sosiaaliturvamenot ovat yhteensä luokkaa 65 miljardia kun esimerkiksi valtion budjetti kokonaisuudessaan on tätä pienempi. Jos tätä suhteuttaa niin esimerkiksi työttömyyskorvaukset ovat yhteensä noin 6 miljardia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Korutonta kertomaa.

P.S. Minkä puolueen ehdokkaan kohteena oli leipäjono ?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kysyt puoluetta - en voi vastata. Heitä oli useampia. Ei kuitenkaan kokoomus eikä keskusta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ymmärrän. Nälkä sumentaa näön.

Kokoomuslaisen ja keskustalaisen kuntavaaliehdokkaan kuitenkin olisit tunnistanut matalallakin verensokerilla ?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #19

Pekka, hohhoijaa, näkö ei ole sumentunut eikä nälkä vaivannut. Kylmä tuli. Myönnän.

Paikalla ovat käyneet varmaankin kaikkien puolueiden edustajat.

Ovat käyneet tunnetuilla kasvoillaan hakemassa myötätuntoa puolueelleen.

Jonossa olevat eivät tarvitse compassonia!

Heidän toiveensa on puhtaasti omillaan pärjääminen. Nyky-yhteiskunnassa, asumisen ja ruuan korkea hinta-taso, asettaa ylivoimaisen esteen selviytymiselle. Suomihan on EU -maista kallein.

Olisi hyvä tunnistaa ja tulla tietoiseksi, miten maa makaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Leipäjonot tuli -93 katukuvaan.
-94 leikattiin rajusti sosiaaliturvaa 30 Mrd ja työttömyyskorvauksia.
-08 Työttömyyskorvauksia leikattiin lisää.
-94-11 Toimeentulotuki pysyi samana -90 luvun hinnoilla laskettuna 419,11e/kk.
-Tuesta leikattu muut Kelan etuudet pois .Asumistuki ja peruspäiväraha lasketaan tuloksi ja vähennetään edm.tuesta.

-03-09 Nousukausi.Suomi 9 rikkain valtio.Mitään leikkauksia ei palautettu.

Nyt toimeentulotuki 487e/kk.Näillä hinnoilla ja ALV.

Jos 256 000 kotitaloutta jonottaa nyt Kelassa tukeaan ,jonka viimeeksi on saanut kunnalta joulukuussa.
-Tammikuusta lähtien kun tuki siirtyi Kelaan.
Olisi kepu,kok,Ps peiliin katsomisen paikka.
Etenkin niiden takia jotka on pakotettu töihin 0 euron palkalla tuota tukea vastaan.
Nälkään on saatava perheen lapsillekkin ruokaa vaikka leipäjonosta.
Koska edes työstä ei saa palkkaa.
Eikä rahaa tule edes lapsilisistä .

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Marja-Liisa,

Vv, 2003-2009 Suomi oli 9. rikkain valtio maailmassa. Kuten toteat, lamasuomen leikkauksia ei palautettu.

Kysehän on puhtaasti pelaamisesta. Varallisuus on jaettu heille, joilla jo ennestään on ollut.

Kansa, joka teki työt kansamme hyvinvoinnin eteen, on nyt häväisty.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Juurikin noin.
Nyt vain on niin että leipäjonolaiset on maksanut veroja,pankkitukia ym.
Eläkeläiset koko ikänsä. Työttömät työssä ollessaan ehkä vuosikymmeniä muiden tukia. Työkyvyttömät samoin .Ja esim.Ns. laitapuolenkulkijoilla on useinmiten työeläke ja saavat näin siis pientä eläkettä. Tai takuueläkettä josta on vähenetty muut tuet pois.Eli laillisesti kuten heille ne myös kuuluu.
Työttömiltä menee veroa 20% työmarkkinatuesta+ALV 24% =44%
Eläkeläiseltä menee progressiivinen vero eläkkeestä.

Joten ei millään opilla voi nöyryyttää heitä ,ovat tehneet yhteiskunnan hyväksi osuutensa.

Hyvätuloinenkin voi pudota oksalta hetkessä leipäjonoon ja toimeentulotuen saajaksi.
Tulipalo vie omaisuuden,konkurssi tai PK-yrittäjä ei saa edes palkan vertaa yrityksestään hiljaisena aikana.

Jos esim. Ansiosidonnnainen vanheimpainraha on hyvätuloisella 4 000e/kk Kelasta,päälle lapsilisät ja lapsiperheen muut tuet.
Niin yhteisen Kansan sosiaaliturvan tarkoitus on mennyt hyvätuloisten elintason ylläpitämiseksi ,silloin kun heiltä tulot hetkellisesti katkeaa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ruokaa jonottavat eivät ole luusereita. He ovat suomalaisia tai venäläisiä kunnon kansalaisia, jotka yrittävät selviytyä.

Meillä lienee kansalaisina paljonkin yhteistä selviytymistaistelua menneisyydessämme.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #14

Kävit siis kokeilemassa miltä tuntuu olla ruokajonossa? Hyvä, että kirjoitat rehellisesti asiasta! Ruokajonot ovat häpeäpilkku hyvinvointivaltiolle Suomelle, mutta se on tosiasia, että monet eivät kerta kaikkiaan pärjäisi päivästä toiseen ilman sellaista apua! Ei sinne jonottamaan kukaan huvikseen mene, jos ei olisi tosi tarvetta!

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #16

Kiitos Viola! Ruoka-apu on hyvää palvelua, mutta jonottaminen on julmaa. Mietin, miten ihmiset ovat pystyneet tuntien jonottamiseen talvella, kun nytkin, kevään kynnyksellä, kylmyys iskee luihin ja ytimiin.

Itse asiassa tein myös havainnon, että jonossa olevat ovat sulkeneet itsensä pois kohtalostaan. He ovat kuin patsaita, joita ulkopuolisten katseet eivät kosketa.

Selviytymiskeino sekin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #17

Mirjami Parant kirjoitti:[..jonottaminen on julmaa...jonossa olevat ovat sulkeneet itsensä pois kohtalostaan. He ovat kuin patsaita, joita ulkopuolisten katseet eivät kosketa.Selviytymiskeino sekin..],

- Selviytymiskeino kyllä ja,julmaa kyllä, mutta se on jo moneen ja moneen ihmisen ainoa selviytymiskeino vuodesta toiseen niin talvisiin kuin kesäisiin, eli satoi tai paistoi sinne täytyy mennä..siellä se pelastus..!

Jos yleisesti nyt puhutaan, niin ihminen joutuu läpi elämänsä, kohdatessaan vaikeita asioita, etsimään selviytymiskeinoja ja jos niitä ei löydy, niin sitten pakko on sopeutua siihen uuteen tilanteeseen, jonne on joutunut, hyväksymällä sen.
Se on paha paikka, koska ihminen nöyrtyy ja antautuu tilanteeseen, josta ulospääsyä ei näy!

Jos palataan nyt ruokajonon, niin "ulkopuoliset katseet eivät kosketa", koska ihminen tuntee itsensä jo ulkopuoliseksi siitä yhteiskunnasta johon hän luotti ja jonka olisi pitänyt pitää hänestä huolta. Näin näen asian!

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #21

Viola, hyvää pohdintaa sinulta!

Sopeutuminen ja kohtalonsa hyväksyminen on luonnollisesti hienoa, jos siihen itsekukin kykenee. Monille elämän kovat faktat voivat olla ylitsekäymättömiä. Itsemurhat ovat osa sitä epätoivoa, jolloin ihminen luovuttaa.

Kuulin ranskalaisten maaseudun ihmisten huolta tässä joku aika sitten. He ovat kurkkua myöten täynnä EU:n tukirahojen riittämättömyyttä, sääntöjä, velvoitteita ja velkaantumisen tuomaa taakkaa. Monet ovat päätyneet viimeaikoina päättämään elämänsä. Jotain on pahasti pielessä. Nyt he ovat kääntymässä Marie Le Pennin puoleen muutoksen toivossa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Paljonko toimeentulotuen pitäisi olla jotta leipäjonot voitaisiin poistaa? Sano summa sisältäen vuokran ja muiden toimeentulotuesta korvattavien menojen kanssa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pekka, kiitos kysymyksestäsi.

Ruuan hakijoiden sosioekonominen tilanne voi olla niin monenkirjava, että mitään summaa on mahdotonta sanoa.

Toisilla lääkekulut voivat tehdä ison loven kuukauden tuloihin, etenkin nyt, kun Kelan korvauksia on pienennetty ja omavastuuosuutta nostettu.

Monilla eläkeläisillä asumiskulut saattavat asumistuesta huolimatta viedä yli puolet nettoeläkkeestä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, eläkeläisten asumistuen määrään ei vaikuta vuokran suuruus, vaan tuki pysähtyy max. 662,58 euroon/kk.

En näe niinkään toimeentulotuen osuutta merkittävimpänä, vaan asumiskulujen suhteuttamisen yleiseurooppalaiselle tasolle.

Tästä meillä ei suostuta puhumaan. Lienee tabu, joka on monen ministeriön alainen koetinkivi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jos EU on huomauttanut jo useamman kerran että tuki on 50% alle sovitun ,niin mitä luulisit?
Tanskassa toimeentulotuki 1 300e/kk
Suomessa 487e/kk

Samat hinnat ja ALV kuin miljonääri Sipilällä kun hän käy kaupassa.

487e/kk riitettävä
Ruokaan´+ÁLV 14%
Vaatteisiin+ALV 24%
Puhtaanapitoon (shampoot,pesupulv.WC-paper,hammastahn.ym)+ALV24%
Puhelinlaskuun+ALV 24%
Bussilippuun+ALV
Käsiapteekkilääkket+ALV
kodin tarvikkeet (Lamput,patterit yms)

Sopii mennä kokeileen näillä hinnoilla ,

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tanskassa sosiaaliturvasta maksetaan verot ja esimerkiksi asumiseen ei anneta erikseen tukea. Kaupungissa (yksin) asuvalle Suomen sosiaaliturva on huomattavasti anteliaampi. Myöskään lääkkeistä ym. Ei tarvitse itse maksaa.

487€ mahdollistaa mielestäni ihan kelvollisen peruselämisen. Monet pystyvät säästämäänkin siitä merkitäviä summia. Ei sillä tarvitsisi käydä leipäjonoissa. Olettaen tietysti että saa tuon tuen, joillakin on ollut vähän ongelmia sen kanssa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #25

Toit hyvin esille sen, että kyvyllä laskea miten rahansa käyttää on suuri merkitys. Miten kasvatettaisiin kykyä ymmärtää tulojaan ja menojaan ja luoda tasapainoa niiden välille. Toki sairastuminen voi tuhota hyvätkin aikeet hallita sitä mitä on.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

Lääkekorvausjärjestelmä on mielestäni epäonnistunut. Uudet ja tehokkaat lääkkeet ovat usein niin kalliita ettei niihin riitä rahat edes työntekijöillä. On jokseenkin älytöntä panna hirveä kasa ihmisiä sossuun alkuvuodesta kun lääkekatto ei ole vielä täynnä. Lääkkeistä on mahdollista säästää muutenkin kuin nostamalla asiakkaan maksamia määriä. Esimerkiksi pienentämällä kerralla annettavia lääkemääriä ja laskemalla näin lääkejätteen määrää.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #25

Peruselämiseen? Kun jotkut saa ansiosidonnaista
vanheimpainrahaa 4 000e/kk+lapsilisät,lapsiperheen muut tuet,ukko töissä ja on tuloja?

Kansan sosiaaliturva:Yhdenvertaisuuslaki?
Kuuluu kaikille kansan itsensä maksamista veroista.
Mitä eläkeläinen,työtön on tehnyt? Maksanut veroja omaan sosiaaliturvaansa.
Vain kourallinen koulusta juuri valmistuneita on työttömissä niitä jotka ei ole työstä maksanut veroja.

Sosiaali-TURVA pitäisi jo kertoa kenelle tuet on tarkoitettu.
Tulottomalle Elantoa varten.Yksilölle ja perheelle.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #25

Pekka, minä tiedän useammankin ihmisen, joka maksaa velkojaan toimeentulotuesta. Kyse ei ole vastuuttomasta velkaantumisesta. Nämä ihmiset ovat tehneet velkansa työssä ollessaan, ja työttömäksi jäätyään yrittävät selviytyä, jotta luottotiedot säilyisivät.

Toinen kuluerä on asuminen. Jokaisessa kunnassa on määrätty katto asumiskuluihin. Jos vuokra on korkeampi, tämä rokottaa toimeentulotukea. Etenkin isoissa kaupungeissa ei valitettavasti löydy riittävästi edullisia vuokra-asuntoja kaikille tarvitsijoille.

Tampereella on parempi asuntotilanne kuin Helsingissä. Siitä huolimatta minäkin jouduin jonottamaan ja etsimään kauan ennenkuin sain edullisen vuokra-asunnon sosiaalisesta asuntotuotannosta.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.P:"Paljonko toimeentulotuen pitäisi olla jotta leipäjonot voitaisiin poistaa? Sano summa sisältäen vuokran ja muiden toimeentulotuesta korvattavien menojen kanssa."

En osaa itsekään tuohon sanoa..mutta jos ihan oikeasti jotain lukuja pitäisi elatuksen eteen sanoa, niin minä ja avokki..2500, kenties 3K€ kuussa käteen. Se olisi sellainen raha millä tulisi toimeen ja saisi öljylaskut maksettua, kuten myös vaikkapa uudempaa pirssiä jne. (ei toki sossusta, vaan töitä tekemällä, eli molemmilla työpaikka)

Olen pari kertaa jo pyytänyt, että kertoisit mistä ja miten ne tuhannet sieltä fattasta tulee, kuten olet täällä mielestäni aina välillä esittänyt.
Laske siis minulle näillä esittämilläni tiedoilla mitä minulle tulee ja miten paljon.

http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228965-t...

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Mitä Mirjami köyhät ruualla tekee jos heillä ei ole kotia minne mennä syömään ruoka-apujaan. Ainakin aiemmin olet ollut asumistukivastainen - kuis nyt vaalin alla on.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pertti, en ole asumistukivastainen, vaan yrittänyt ilmaista viestilläni, että asumistuet olisivat tarpeettomat, jos asuminen saatettaisiin ihmisten tuloja vastaavaksi.

Meillä on yhä tiukassa se ajattelumalli, että vuokria ei voi laskea.

Kyllä voi.

Nythän asunnot ovat sijoituskohteita, joilla tienataan parhaiten. Miksi valtion pitää verovaroin subventoida asunnontuottajien hyväksi.

Kaupunkien vuokra-asunnoissa vuokrat on kohdallaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pertti, puhut asunnottomista. En tiedä, mihin menevät, jos ylipäätään ovat jonoissa. Asunnottomien asiat ovat varmasti myös merkittävä huolenaihe.

Kaduilla kerjääviä romaneja ei ole jonoissa. Myllypuron metroaseman edessä istui kerjääjä, eikä hän ruokaa halunnut.

Mistä tämä kertoo?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#20
Maistuu se ruoka luonnossakin kuusen alla. Kynsitulet ja rakas keittää nokipannukahvia.

Se on kuin olisi aina lomalla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Arvovalinta mihin "kannattaa" maksaa kansan sosiaaliturvaa .
(Turha jeesustella syrjäytyneitä poikia,tai nuoria Sipilänkään)
On lapsien "kustannuksissa" eroa?

Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä
Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa
keskimäärin
-100 000 euroa vuodessa.
TS -12

Adoptiotuki/Kela
Määrä: Tuen määrä riippuu adoptoitavan lapsen kotimaasta. (+lapsilisät,vanheimpainraha,kotihoidontuki)
Viro Filippiinit, Etiopia
ja Venäjä
1 900 e
Etelä-Afrikka, Kenia,
3 800 e
Kiina ja Kolumbia
4 500 e
Muut maat
3 000 e

Lapsen toimeentulotuki,ei muita tukia,eikä lisiä:
18 vuotta täyttänyt henkilö
354,42
10-17-vuotias 1. lapsi
339,85
Alle 10-vuotias
257,32
KELA-17

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Noissa adoptiotuki tiedoissasi näytti olevan virheitä. Laitan tähän kertakorvauksena maksettavista tuista tiedot, jotta olisi ajantasaista tietoa.
Adoptiotuen suuruus riippuu lapsen kotimaasta seuraavasti
Viro 1 900 e
Etelä-Afrikka, Kiina, Kenia ja Kolumbia 4 500 e
Filippiinit, Etiopia ja Venäjä 3 800 e
muut maat 3 000 e

Jos adoptoi myös toisen lapsen adoptiotukii on 30 % . Jos adoptoi ulkomaisen lapsen Suomesta adoptiotukea ei makseta.

http://www.kela.fi/adoptiotuki

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kiitti.Tais mennä sekaisin luvut.

Mukava "toimeentulotuki",perheen muiden tulojen päälle.Eikö?
Eikä mikään vähennä noista lapsilisiä pois kuten toimeentulotuessa on tehty jo 23 vuotta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Toimeentulotukea myönnetään myös lapsille. Toimeentulotuki lapsesta on PALJON korkeampi kuin lapsilisä. Haluaisitko tosiaan vaihtaa 300€:n lapsen toimeentulotuen 100€:n lapsilisään?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #32

Tuliko muille lapsilisät tulojen päälle? Sipilällekkin aikoinaan.

Koitas vaatettaa ,syöttää,ostaa vaipat,lelut,lastenvaunut,rattat,kurahousut ym. noilla summilla.

Että viititkin laukoa moista.
Totta hitossa sen lapsenkin täytyy elää jos perheellä ei ole tuloja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Kiitos, elämme kahden pienen lapsen kanssa alle toimeentulotukinormin tuloilla eikä tuo nyt mitenkään kamalaa ole. Itseasiassa ihan mukavaa. Juju piilee siinä että kun hankkii itselleen mielekästä tekemistä, ei tarvitse olla koko ajan shoppailemassa.

Tottakai jos koko ajan on pakko törsätä, isotkaan tulot eivät riitä. Mutta on vähän absurdia että porukka jaksaa vaatia lisää vaikkei edes tee duunia sen rahan eteen. Perusta vaikka firma ja maksa itsellesi mitä haluat.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #36

Totta. Meidän vanhemmat ja me isoikäpolvi saatiin
vain lapsilisä 4X vuodessa 80mk/yhdelle.
2 kk äitiysloma.
Ja töihin jos ei rahat riittänyt jäädä kotiin.
Kotihoitu työn ohella ilman tukia. Oli pakko kun OP seinästä ei tullut Kelasta 12X vuodessa erilaisia tukia lapsiperheille.

Useampi lapsi perheessä, tekee kunnon tilin KK Kelasta.
Siwan-kassa ei pääse lähellekkään kk tilillään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Tässä asiassa kunnioitan kyllä suuresti vanhempaa väestöä. Silloin kun tämän päivän eläkeläiset syntyivät, köyhyys oli oikeasti köyhyyttä eikä vain suhteellista köyhyyttä.

Isän äiti elätti useamman lapsen yhdessä huoneessa yksinhuoltajana. Nyt on asiat aika toisin.

Itseasiassa oma suhtautumiseni muunmuassa sosiaaliturvaan lähtee siitä että meidän työikäisten pitäisi tehdä duunia jotta voimme tarjota hyvän alun lapsillemme ja kelpo loppuelämän vanhuksillemme. Meitä ei pitäisi taputella päähän ja säälitellä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #38

Eihän se mitenkään ihanneyhteiskunta ollut isovanhempiemme aikanakaan. He olivat kuitenkin sopeutumisen ja sitkeyden mestareita, kun vaihtoehtona ei ollut muuta, kuin kova työ.

Maaseudulla ihmiset saattoivat saada elantoaan viljelystä ja kenties pienestä karjasta. Myös naapuriapua on käytetty, esim. lehmille on saatu heiniä ja korvattu kesällä auttamalla heinänteossa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #38

Jotakuinkin noin. Sosiaaliturvan tarkoitus OLI turvata elanto kaikille,eri elämäntilanteiden aikana.
Kun työtä ei ole
Kun tulot loppuu /tai on poissa väliaikaisesti
Kun perhe kasvaa
Kun sairau tms. estää työnteon
Tai vanhuuden turvana.

Siksi isoikäpolvi teki töitä ja halusi tuon.
Mutta silloin oli töitä,nyt ei.
Porvarien mantra Toisaikainen tuki,tuli ainoaksi tuloksi jo -94 lähtien
työttömille ja köyhille.
Tarkoitus oli tilapäiseen tukeen toimeentulotuki.

Varastamallako se ruoka on hankittava jos tuloja ei ole?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #37

Lapseni syntyivät 70- ja 80 -luvuilla. Asuimme ensimmäiset 6 -vuotta opiskelijatalossa, jonka yhteydessä oli yksityinen päiväkoti. Sen sijaan nuorimmaisemme synnyttyä, jouduimme hakemaan hänelle yksityisen päivähoidon lehti-ilmoittelulla. Meillä oli onnea saada turvallinen hoitaja siihen saakka, kunnes tytölle saatiin kunnallinen päivähoitopaikka. Se onnistui vasta muuttamalla Pajamäestä Etelä-Haagaan.

Ei ollut helppoa, ei. Siitäkin on selvitty. Kyseeseen ei tullut kotiin jääminen, sillä kodinhoidontukea ei ollut.

Jos rahat eivät riittäneet koko kuukaudeksi, lähikauppaan sai ns. vastakirjan, että selvittiin seuraavaan palkanmaksuun.

Ilmaista ruokaa ei ollut missään. Ei edes niitä 30 %:n alennustuotteita, joissa päiväys on vanhenemassa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #43

#43
Minä opin konttaamaan lehmien syöttöpöydällä. Minua hoitivat lehmät pitkällä kielellään.

Vieläkin muistan miten mukavia hoitajia ne olivat. Kyllä te olette kovia valittamaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #51

Onnekas poika! Lehmät ovat parhaita kasvattajia!

Mutta, minä en valita. Minä tiedän, että epäkohtiin puuttuminen ei ole valittamista.

Sitä ennen on tehtävä työtä. Valistustyötä.

On opittava tunnistamaan väärä oikeasta ja oikea väärästä.

On pelottomasti kohdattava valtiomme verovarojen oikeudenmukainen jakaminen.

Pekka, Sinäkin jätit tämän maan.

Minä en jätä, ennen kuin kohtaamme

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Kertakorvaus ja kuluja paljon kun lapsi tuodaan ulkomailta. Ei siis mikään rikastumiskeino.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Ruokaa jonottavat kansalaiset - nöyryytetty häpeämään!''

Minua ei hävettäisi pätkääkään hakea itselleni ilmainen ruokapussukka tai kaksi, jos annetaan.

Jonossa on hyvä turista ja vaihtaa kuulumisia toisien eväsmatkalaisten kanssa ja voi saada uusia kavereita.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pekka, olet niin 'sinisilmäinen'! Turiseminen ja kuulumisten vaihtaminen ei kuulu suomalaiseen mentaaliin.

Miksi tuo jonottajien porukka oli hiljainen kuin yksinäisen ilta?

Vertaisin hiljaisuutta retriittiin, jota hyväosaiset käyvät toteuttamassa elämänsä käännekohdissa.

Havaitsin myös, miten ohikulkevat painoivat päänsä alas. Ikään kuin eivät kyenneet kohtaamaan tuhansien ihmisten epätoivoa.

Kyse on paljonkin suuremmasta, kuin ruuasta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Nyt on Mirjam erehtynyt jonoissa. Se oli hautajaissaattue.

Ruoka on iloinen asia. Saarioinenkin sanoo: ''Hyvä ruoka parempi mieli''

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #60

Ei hautajaissaattueetkaan ole yhtä hiljaiset. Niissäkin olen askel askeleelta kulkenut ja puhetta on riittänyt.

Näistä jonoista Saarioisten tekemät äidin ruuat ovat kaukana, mutta ilo pakastetuista siskonmakkaroista oli aito.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #60

Imatralla Venäläiset ihmetteli leipäjonoa ja ruuan jakelua.

Jipii. Kohta ne tulee myymään Jenkkipurkkaa,nailonsukkia köyhille suomalaisille.
Vähänkö hävettää "hyvinvointi" Suomi.
Muki käteen ja kerjään eduskunnan rappusille,turisti aikana. Eiköhän päättäjät alkaisi herätä?
Vinkki vielä ulkomaalaisille median toimittajille. 100v Suomi ei ole muuttunut yhtään siitä mitä se oli 100vuotta sitten osalle kansasta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #68

#68
Sen verran on muutosta tullut, että nykyinen köyhä olisi 100 -vuotta sitten ollut rikas.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #70

Niin, tavaramäärällä mitattuna, mutta selviytyminen arjesta yhtä kovaa!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #75

#75
Sitten et tiedä miten kovaa elämä oli maalla köyhillä.

Punaiset pettivät köyhät ja talollisilla ei suurempia sympatiota heitä kohtaan ollut.

Rupesit sitten vaalijeesustelijaksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #77

Tiedän. Isoisäni, pienviljelijä, vei talvisin kotonaan kirnuttua voita hevoskyydillä jäitä pitkin Varkauden torille.

Vaalijeesustelusta en tiedä. Olen palanen tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa yksityisyrittäjän paluu 1990 -luvulta on toivotonta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #79

#79
Suomi ryösti minutkin putipuhtaaksi. Minulta meni 4 miljoonaa markkaa, että heilahti ja muutin ulkomaille.

Lapsilisillä sain ulkomailla firman alkuun.

Ei kukaan ala Suomessa yrittäjäksi, ellei toimi vain viennin parissa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #80

Pekka, otan osaa. Helppoa ei ole myöntää, että on menettänyt kaiken siihen asti yrittäjänä saavutetun. Yksityisyrittäjiä ei tuettu, kun maa vajosi kansakunnan pahimpaan suohon.

Kuulun itse tuohon yrittäjäryhmään, jonka tulevaisuus ja toivo vietiin hetkessä.

Pohjalta on pitänyt nousta, mutta suru monista menetyksistä edelleen nostaa päätään.

Onnekseni terveys säilyi ja upeat lapseni ovat kantava voima.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #81

#81
Miten niin tuettu? Ainakin minut ryöstettiin laillisesti.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #68

Totta, tuosta saisikin hyvän jutun kansainväliselle lehdistölle!

Tim T Bragge

Kirjoittaja ei ole vieraillut tarpeeksi monta kertaa Norjassa tai sitten kierrellyt vain niitä parempiosaisten kortteleita, koska kyllä ruokajonot tunnetaan myös ainakin Oslossa , tässä linkki jakelijan sivulle http://fattighusetshverdag.blogspot.no/ tai sitten voi henkilökohtaisesti käydä tätä ihmettä katsomassa perjantaisin klo 11.00 osoitteessa Grønlandsleiret 39, Oslo. Löytyy ihan siitä Radisson SAS hotellin vierestä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tim T Bragge, kiitos palautteestasi. Jään ihmettelemään.

Kävin viimeksi Norjassa jokunen vuosi sitten. Muistan, miten maassanne alkoholi oli tabu.

Löysimme hyvin 'hygget', joissa yövyimme. Eipä siellä sosiaaliset ongelmat näyttäytyneet.

Ensimmäinen ajokokemukseni Oslossa, vuodelta 1982 oli hieno. Pärjäsin.

Norja on kuitenkin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi.

Eikö se mielestäsi ole?

Näillä sivuilla joudumme käyttämään kuvia, joten pls, kuvallinen viesti on validi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Tim T Bragge, kiitos, kun tuot esille myös Norjan tilanteen. Tulee vaan mieleen, että eikös Norjan oma öljyteollisuus ole voimavara, joka tuo kansalle vaurautta.

Oliko niin, että päihdeongelmaiset on suurin syrjäytyneiden ryhmä. Eli, kansantaloudellisesti myös eläkeläiset voivat hyvin.

Jos olisin toimittaja, menisin mielelläni tekemään jutun ilmoittamaasi kohteeseen.

Näin voimme rikkoa tabuja, joita hyvinvointimaista maailmalle viestitään.

Suomikin on rankattu 5. onnellisimmaksi maaksi maailmassa. Varmasti monilla mittareina mitattuna näin onkin, mutta se ei poista polarisaatiota, joka on jatkunut vuodesta 1991, eli edellisen laman jäljiltä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Laskennallinen toimeentulon vähimmäismäärä on 487 euroa/kk. Tämä summa on kansalaiselle jäätävä asumiskulujen, sähkön ja välttämättömien sairauskulujen jälkeen. Miinukset maksetaan toimeentulotukena.

Summa on sama koko Suomessa. Kysymys on, onko pääkaupunkiseudulla eläminen kalliimpaa kuin Kuopiossa tai Kittilässä?

Suomi on pitkä maa ja olosuhteet hyvinkin erilaiset.

Esim. Pohjois-Savossa, Leppävirralla tai Varkaudessa, asuminen maksaa lähes 50 % vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Asumisesta on tehty pääkaupunkiseudulla sijoittajien paratiisi. Valtio subventoi yksittäisille asuntosijoittajille suuret voitot, verovaroista.

Toisaalta, eläkkeensaajan asumistuen määrä ei nouse, jos vuokrat nousevat.

Yleisen asumistuen neliöhintoihin ministeri Kimmo Tiilikainen on esittämässä budjettiriiheen neliövuokrarajoitetta, joka pk-seudulla on 20 euroa/m2.

Useimmat pienasunnot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ylittävät tuon neliöhinnan yksityisvuokranantajien asunnoissa.

Seuraus tästä tulee olemaan katastrofaalinen, sillä pienissä yksiöissään/kaksioissaan asuvat joutuvat muuttamaan.

Mutta mihin?

Kaupunkiasujien jonot kasvavat ja yhä harvempi saa kodin, jossa vuokran hinta jää alle 20 euron/neliö.

Kaupungin asunnoissa asuvat voivat olla rauhallisia, heitä uusi lakiesitys ei koske.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ruuan hakemisen häpeästä on tehtävä merkitys, joka ei häpäise hakijoita.

Suomi on edelleen asennekylmämaa, johon luottaminen on varauksellista.

Ruuanodottajien, ns. leipäjonon, voisi tehdä hyväksytymmäksi, iloa tuovilla spektaalleleilla.

Kokemani mukaan, yksikään jonottaja ei ole valmis pelleilyyn. Heidän ruokavarantojensa tyhjiö on yhtä kuin nälkä.

Ei pelleilyjä.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Viher-vasemmistolaisia poliitikkoja, jotka perinteisesti ovat olleet suomalaisen vähäosaisen puolella, ei näy ruokajonoissa näyttämässä naamaansa ja ottamassa selfieitä, koska se ei ole trendikästä. Mutta laittomasti maassa olevien leireissä, he kyllä käyvät selfiet ottamassa ja jakavat niitä sosiaalisessa mediassa, koska se on heidän mielestään trendikästä.

Niin viher-vasemmisto kuin muutkin puolueet ovat hylänneet vähäosaiset ja vaikka mallioppilas suomi tottelee jokaista EU:n antamaa huomautusta korjaamalla epäkohdat samantien, niin EU:n Sosiaalisten oikeuksien komitealle, joka on huomattanut useammankin kerran sosiaaliturvan heikosta tasosta, se haistattaa kukkaset, eikä korjaa asiaa.

Kansalaisen ainoa vaihtoehto on äänestää sitoutumatonta ehdokasta ja murtaa puoluevalta, koska puolueet ovat hylänneet oman kansan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Markku, kiitos palautteestasi!

Valtakuntamme 'pomot' levittävät mielikuvaa, että maamme voi hyvin. Kaikki on hyvin, vaikka 'kipeät' leikkaukset tehtiinkin ja vielä on tuloillaan.

Mantra viennin vetämisen heikkoudesta ja työllisyyden kasvattamisesta, ovat menettäneet kiinnostuksen.

Todellisuus on, että viisas kansa ei jää odottamaan hallituksen puhallusta.

On toimittava ja saatava kansallemme toivoa, joka siltä on viety turhilla kaunopuheilla.

Tim T Bragge

Kuva on kyllä profiilissa, ihmettelen miksi se ei näy viestin yhteydessä? Mutta ei kaikki ole kultaa joka kimaltaa, eli ei Norjakaan ole kaikkia sudenkuoppia onnistunut välttämään, vaikka maa onkin Euroopan parhaiten päjääviä.
Alkoholi on sillä lailla tabu, että kyllä Norjassakin juodaan, mutta ns.pussikaljajuopot ja sixpäkkien kantajat puuttuvat katukuvasta. Sivistyneesti haetaan Vinmopoletista täysi lasti viiniä ja akvaviittiä viikonlopuksi, tämän voi todeta itse poikkeamalla kyseisen liikkeen johonkin myymälään torstai tai perjantai-iltana. Huumeet ovat Norjassa paljon suurempi ongelma kuin Suomessa, huumevillitys on saanut alkunsa Norjan tiukasta alkoholi lainsäädännöstä, niitä on tänäkin päivänä todella helposti saatavilla vaikkapa Oslon keskusaseman liepeiltä.
Kovat huumeet tekevät tuhoaan Norjan suurimpien kaupunkien kaduilla , 10v taaksepäin Oslo mainittiin yleisesti Euroopan heroiini pääkaupungiksi, eikä tilanne ole siitä korjaantunut.
Köyhyyden ovat tuoneet tullessaan ainakin osittain nämä edellä mainitut nautinto-aineet sekä esimerkiksi maahanmuutosta johtuva syrjäytyminen. Nämä kaikki ovat omin silmin nähtävissä Oslon kaduilla, suosittelen poikkeamista Grønlandin kaupunginosassa sekä keskusasemalla sekä siitä kuninkaanlinnaan päin johtavilla kaduilla. Tietoa löytyy myös norjankielisiltä nettisivuilta. Kaikki löytyy sieltä sulassa sovussa: alkoholi, huumeet ja köyhyys.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Eli, Norja, maailman onnellisin maa, onkin vain tietyn kansanosan kautta saatu kyselytulos.

Olen sillä tavalla realisti, en tietenkään usko noihin gallupeihin, joilla kansoja pisteytetään. Jokaisella kansakunnalla lienee omat pimeät pisteensä, joita ei tuoda esille globaalisti.

Omat muistoni Norjasta ovat, anyway, positiiviset. Kaunis maa ja ystävälliset ihmiset. Vuorten rinteillä lampaat, tunturipurot, kirkas vesi ja pienet 'hytterit', joissa voi yöpyä. Palaan sinne heti, kun se mahdollistuu.

Ulla Forsman

Hei, Mirjami!
Pisti silmään tuo oletus, että leipäjonolaiset eivät äänestä. Olen eri mieltä! Leipäjonolaiset eivät ole homogeeninen joukko, vaan osa jonottajista on hyvinkin aktiivisia ja osallistuvia ihmisiä. Itse en ole kertaakaan jättänyt äänestämättä, siitäkin huolimatta että vaalien jälkeen ei useinkaan lupauksia ole lunastettu.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ulla Forsman, kiitos viestistäsi. Kuvallinen on validi!

Oletusarvo on joka tapauksessa, että suurin osa jonosta leipänsä hakevat, eivät jaksa aktivoitua äänestämään.
Tottahan toki, tuhansiin mahtuu myös aktiivisia, ehkä tilapäisesti ongelmissa olevia.

Esim. pitkään jatkunut työttömyys on eräs syy. Ruokaa jakavat järjestöt ja seurakunnat tiennevät parhaiten hakijoiden sosiogrammasta sen kansanosan, joka on jo luovuttanut, sillä viimeisimmän suuren pettymyksen tuonut oljenkorsi, Perussuomalaiset, on hyvin muistissa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Tämän Kela-sotkun takia minäkin jouduin ensimmäistä kertaa eläessäni leipäjonoon.

Täällä Tampereella homma on hoidettu fiksummin. Meillä on Ruokanysse. Kyse on vanhasta kauppa-autosta. Auto kiertää kahden viikon välein ympäri kaupunkia. Diakonilta saa kortin, johon on merkitty, miltä pysäkiltä voi hakea ruokaa ja minä päivinä.

Yleensä ihmiset käyvät oman alueensa pysäkillä, mutta jos hävettää näyttäytyä oman alueensa jonossa, voi valita toisenkin alueen. Näin ihmisten ei tarvitse hävetä, jos esim. naapuri sattuu näkemään.

Olen vasta kerran käynyt autolla, mutta ainakaan silloin ei ollut kohtuutonta jonoa.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Sari, kiitos viestistäsi! Tampere onkin edistyksellinen. Olen lukenut Ruokanyssestä, joka on tosi hienoa palvelua.

Onhan se häpeä sielläkin otettu huomioon. Ihan hyvä, sillä herkästi ihmisiä leimataan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset