MirjamiParant1

Kadotetut miehet - yhteiskuntamme outo ilmiö!

"Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raportin mukaan runsaan 50.000 kadonnen työmiehen joukko kasvaa joka vuosi tuhannella, parhaassa työiässä olevalla, mutta yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtavalla miehellä. Kasvu ei EVAn mukaan ole taittunut taloudellisen noususuhdanteenkaan aikana. Kaikkiaan työelämän ulkopuolella on tällä hetkellä 79.000 miestä." Talouselämä 16.2.2017

Suomessa on yleensä totuttu siihen, että kaikki kansalaisemme ovat kirjoissa ja kansissa ja kaikista pidetään huolta. Jopa peräkammarin halveksitut pojat ovat saaneet yhteiskunnan tuen, joko työttömyys- tai toimeentulotukena. Tai käyvät kodin ulkopuolella työssä.

Kun tarkastellaan lukua 50.000, vaikutus lukijalle on lohduton. Missä on tuo valtava määrä miehiä, joilla ei ole osaa eikä arpaa yhteiskunnalliseen?

Keitä he ovat? Kuka heistä huolehtii?

Missä kohtaa yhteys on katkennut? Jokainen, tai lähes jokainen heistä lienee käynyt armeijan. Millaisin kokemuksin he lähtivät puolustusvoimista? Millaiset edellytykset elämä tarjosi armeijan jälkeen?

Kysymyksiä on paljon. Myös olettamuksia, mutta ei tietoa eikä toimenpiteitä.

Sosiologisesti olettaisin, että kadonneista pystyttäisiin edes jonkinlaista arviota muodostamaan. Mutta näyttää siltä, että heistä ei olla kiinnostuneita. Kun eivät käytä yhteiskunnan rahaa, miksi herätellä 'nukkuvia'.

Joku heitä kuitenkin pitää hengissä. Vanhemmat, isovanhemmat, sukulaiset, kaverit, pimeät työmarkkinat.

Monet myös päättävät elämänsä mm. ajamalla rekan eteen.

Suurimmaksi osaksi yhteiskunnan linssistä kadonneet miehet edustavat ikäluokkaa 20-45 v. Eli, parhaassa työiässään olevat  kansalaiset.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Oletan, että lähes jokainen tietää ainakin yhden mieskohtalon, joka on mietityttänyt, mutta, josta ei ole rohkaistunut puhumaan.

Mikä estää? Yksityisyyteen puuttuminen. Keinottomuus lähestyä. Yhteiskunnan nurjamielinen suhtautuminen ns. häviäjiin.

Eihän sitäkään voida edellyttää, että läheisillä olisi riittävät keinot puuttumiselle. Useimmiten hyvin heppoiset, jos ollenkaan.

Yhteiskunnalla on oltava keinot. Hiilamon työryhmä on jotain toimia esittänyt. Tulee nähtäväksi, toimivatko.

Mielestäni tässä on kyse ennen kaikkea heitteillejätöstä ja välinpitämättömyydestä.

Lait ovat ne, jotka mahdollistavat lopulta toimintaedellytykset.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomalaisia työmiehiä uhrataan näköjään globalisaatiouskonnon alttarille. Tämän globalisaatiouskonnon jumala on mammona!

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pertti, ihmettelinkin tuossa EVA:n tutkimuksessa, jossa puhutaan nimenomaan työmiehistä. Jäi mieleeni kytemään, että luokitellaanko miehet aina työmiehiksi. Eihän siinä sinänsä mitään pahaa, koska työmiehiä ja työnaisiahan me kaikki olemme. Mutta, mutta, silti, mietityttää.

Mitä taas tulee huomioosi globalisaatiouskonnosta, jonka jumala on mammona, jättää sekin paljonkin pohdittavaa.

Raha elämän arvon mittarina lienee merkityksetön. Raha on kuitenkin välttämätön selviytymiselle, ellei elä täydellisessä omavaraisuudessa. Se lienee kuitenkin hyvin harvinaista näinä aikoina.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Miehet ovat potentiaalisia työmiehiä näin vanhakantaisesti ajatellen. Naiset voivat löytää yhteiskunnallisen roolinsa muuta kautta, mutta mies liittyy luonnostaan yhteyskuntaan työn kautta. Näin olen tämän kokenut itse vieraassa maassa asuvana. Olen tullut tänne Ruotsiin ensikädessä töihin!

Nykyajan valtauskonto on materialismi eli mammonanpalvonta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #6

Pertti, hyvä, että totesit asuvasi ja työskenteleväsi Ruotsissa!

Suomesta lähti 1968-72 monet työn perässä Ruotsiin. Itse et edusta tuota ikäpolvea.

Kun Suomessa ei tuolloin ollut työtä, erityisesti Pohjois-Suomi menetti runsaasti työikäisiä Ruotsille. He menivät pääsääntöisesti liukuhihnatyöhön.

Työmies on arvolatauksellinen. Työmieheen sisällytetään edelleen vahva pärjäämisen eetos.

Ymmärrän hyvin, jos -työ- etuliitteenä luo paineita ja aiheuttaa ahdistusta.

Materialismi on Sinulle mammonanpalvontaa, mutta onhan se meille kaikille, jotka elämme yltäkylläisyyden ja tavaranpaljouden maailmassa.

Meidän on kulutettava, että yhteiskunnan pyörät pyörivät.

Sen sijaan, että nyt tuodaan maahamme vaikkapa eläinruokia, on täysin tarpeetonta kauppataseen vinoumaa. Emme tarvitse yhtään ulkomaista tuotetta, kun oman maamme tuotanto täyttää tarvitsemamme.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #10

Tänä vuonna tulee täyteen 27 vuotta Ruotsissa. Ehdin kuitenkin nähdä puitteet, missä 1970-luvulla tulleet elivät. He pystyivät tekemään töitä täällä jopa 40 vuotta ilman ruotsin oppimista. Minulle ruotsi on työkieli.

Täällä on kyllä kirkastunut miehen asema yhteiskunnassa. Kaikesta huolimatta tällainen keskiverto ukkeli pääsee aloittamaan retkensä parhaiten tekemällä työtä aivan niin kuin Kalle Päätalo sanoi TV-haastattelussa. Hänen mielestään hänen nuoruudessaan oli tärkeintä pojalle kehittyä oikeaksi työmieheksi.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #12

Pertti, Sinulla on ollut mahtava näköala niiden maahan muuttaneiden suomalaisten elämään, joista mm. Susanna Alakosken kirja 'Sikalat' puhuu.

Suomalaiset eivät siis oppineet ruotsia, koska asuivat omissa yhteisöissään. Heidän lapsensa ovat kuitenkin jo integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Mielenkiintoista tuo miehen aseman kirkastuminen työtä tekemällä. Minusta se on hieno oivallus ja edellyttää myös paljon itsensä tunnistamista.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #14

"Pertti, Sinulla on ollut mahtava näköala niiden maahan muuttaneiden suomalaisten elämään, joista mm. Susanna Alakosken kirja 'Sikalat' puhuu."

Minulla on todellakin näköala näiden osittain ns. punaisen Suomen henkisten lasten elämään täällä. Suomenruotsalaiset muodostavat sitten oman joskin sekalaisen ryhmänsä.

"Suomalaiset eivät siis oppineet ruotsia, koska asuivat omissa yhteisöissään. Heidän lapsensa ovat kuitenkin jo integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan."

Näin ensimmäinen sukupolvi toimi ainakin osittain. Ruotsalainen assimilaatiopolitiikka teki selvää jälkeä toisesta sukupolvesta. Tästä voisi Suomikin oppia jotain?

"Mielenkiintoista tuo miehen aseman kirkastuminen työtä tekemällä. Minusta se on hieno oivallus ja edellyttää myös paljon itsensä tunnistamista."

Tässä ei ole kyse mistään oivalluksesta vaan selviytymisstrategiasta! Kaikki eivät vain osaa tätä sanoiksi pukea!

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #15

Punaisen Suomen henkisten lasten elämä - tuo on minulle aivan uusi näköala. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Olisin kiinnostunut kuulemaan aiheesta paljon enemmän.

Selviytyminen on useimmiten keinovalikoima (strategia), joka jokaisella yksilöllä on omanlaisensa.

Monille keinot selviytyä hankalista ja ahdistavista tilanteista ovat jossain määrin elämää rajoittavia, joskin kunkin omia ratkaisuja.

En nyt lähde enempää tässä selvittämään, mitkä keinot ovat itselle haitallisia ja johtavat pitkän päälle umpikujaan.

Sen sijaan näen hyvin positiivisena sen, että itse uskaltaa katsoa omaa tilannettaan ja tunnistaa rehellisesti, mikä toimii ja mikä on pielessä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #17

"Punaisen Suomen henkisten lasten elämä - tuo on minulle aivan uusi näköala. Mitä se mahtaa tarkoittaa? Olisin kiinnostunut kuulemaan aiheesta paljon enemmän."

Hannu Salaman "Tavallinen tarina" valottaa mielestäni tätä.

Työn tekeminen on miehelle vieraassa ympäristössä se tavallisin tapa hoitaa hommat kotiin ja selviytyä. Tietenkin pakolaiset, joista osa koulutetaan joidenkin puolueiden vaalikarjaksi, ovat sitten oma tarinansa. Itse olen niitä, jotka menivät suoraan töihin ilman mitään Ruotsin tai Suomen valtion tukia.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #18

Hyvä! Lainaan heti huomenna Salaman 'Tavallisen tarinan'!

Muistan myös, että isäni veli muutti Kanadaan aikoinaan. Hänellä ei ollut muuta tuloa kuin oma työnsä, jota siellä oli välittömästi tarjolla.

Olet kuitenkin löytänyt paikkasi ruotsalaisessa yhteiskunnassa työtä tekemällä. Se on hienoa.

Tietenkään en nyt kysele lähtökohtiasi, en myöskään alkutaivaltasi.

Ymmärrän, että työ integroi parhaiten uuteen yhteiskuntaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #19

Jouduin ensin opettelemaan ruotsin ennen kuin pääsin ns. parempiin hommiin. Nyt olen huomannut, että tänne tulee lajinsa porukkaa Suomesta, joka joutuu aloittamaan työnsä englanniksi. Onko Suomen työllisyystilanne todellakin noin huono?

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen Vastaus kommenttiin #10

Ostetaan "edullisempaa". Tuotantotavoista ja muusta viis. Kotimaisuus!?
Tämä vielä haetaan sieltä Suuresta marketista. Lähimarketista haetaan se hiivapala, mikä unohtui.
Ei ajeta kymmeniä kilometrejä hiivapalan takia, valitetaan, hiivapala on kallis lähikaupassa.
Lähikaupassa työskentelee myös henkilökuntaa, lähes samanverran kun siellä suuressa marketissa.Se työllisyydestä; suuren marketin myynti on ainakin "kymmenkertainen"
lähikaupassa tuotteita on n. 6000. Suuressa marketissa jopa 25.000.
Lähimarketti joutuu hinnoittelemaan tuotteensa kannattavasti. Suuri marketti hinnoittelee n. 100 tuotetta, jotka jäävät asiakkaan mieleen "poskettoman halvaksi" (tappohinta) lähikauppaan nähden. Kuluttajahan pystyy muistamaan niiden 24.900 tuotteen hinnan, vertailemalla?! Kun edemmäksi on kauppaan on lähdetty, ostettaan vielä tuokin, varmuuden vuoksi.
Kaapit tyhjennetään vuosittain kirpputoreille (uusia, pakkauksissa olevia)?! Täytyyhän uutta, edullisesti ostettua sopia... Lähikauppa kituu ja jopa kuolee. Sitten täyttyvät yleisönosastot. Vetoomuksia laaditaan. Kunnanisiäkin moititaan, miksi täällä Pölhölän kunnassa/lähiössä, ei ole edes kauppaa.....

Meidän on kulutettava, että yhteiskunnan pyörät pyörivät. Mirjami Parant.

Uskon ns. järkevään kulutukseen. Mirjami Parant, hakenee myös ajatuksena tätä? Laatu+kestävyys=tuotteen elinkaari. Hieman kalliimpi, mahdollisesti kotimainen, eikä mikään "varmuuden vuoksi ostettu".

Kaupan alalla olen ollut 46 vuotta, lähinnä ns. kestokulutustuotteiden parissa (ammattikäyttäjät). Halpa ja kallis (merkkituotteet, brändi), Elinkaari yms, edullisuus, löytynee siitä hinnallisesti välimaastosta.....

Toivo Sivula

Jospa nämä kadonneet lampaat ovatkin
harmaantalouden palveluksessa etuina
verottomuus ja aikanaan myös eläkkeettömyys.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Toivo Sivula, mielenkiintoinen havainto. Ei mitenkään mahdoton. Eli, hyväksikäytettävät, joille ei eläkettä kerry.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Moni voi ajatella, että joskus 2060 useimmat eivät kuitenkaan tule mitään eläkettä saamaan vaikka ikänsä maksaisivatkin. Ei mitenkään harvinainen mietiskelynaihe tällä hetkellä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ei mahdoton, mutta tarpeeton.

Eläkejärjestelmää ei tuhota, koska kukaan ei enää suostuisi tekemään työtä, josta eläkettä ei kertyisi.

On täysin toinen juttu, mikäli yhteiskuntamme kehityksen pysäyttäisi jokin katastrofi. Sitähän me emme kukaan tiedä, mutta uskomme, että maamme pysyy vakaana vielä pitkään.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Moni voi ajatella, että ... eivät kuitenkaan tule mitään eläkettä saamaan vaikka ikänsä maksaisivatkin."

Minä aloin ajatella noin jo 80-luvulla.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Itse ehdotan ongelmaan ratkaisuksi valtion ja yritysten yhteisiä työleirejä.

Puheenvuoroni: Työttömyys kuriin valtion ja yritysten yhteisten työleirien avulla
http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231...

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Jori, on hyvä, että olet pohtinut miesten työllistymisongelmaa. En aivan saanut kiinni tuosta leirittämisestä, mutta lienee myös lainsäädännön puitteissa mahdoton.

Kuten näissä kaikissa ehdotelmissa, on myös muistettava, että jokainen yhteiskunnan ulkosyrjällä elävä, on myös ihminen, joka tuntee, kokee vääryyttä, pelkoja, hyväksyntää, hylkäämistä.

Tämän ajan ilmiö on se, että polarisaatio on toteutunut nykyisen hallituksen toimien tuloksena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Minkähän ihmeen takia olet leirittämässä niitä 50000:a, jotka eivät siis elä yhteiskunnan varoilla? He siis elävät läheisten tuella, perintövaroilla jne eivätkä saa tukea yhteiskunnalta. Sinua ei vaan heidän menonsa miellytä vai? Töitä ei riitä niitä hakevillekaan ja ajattelit sitten tällaista.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Sotatoimessa divisioonan vahvuus on noin 10 - 20.000. Suomessa näin ollen kadotettuja miehiä on lähes kolmen divisioonan verran.

Mitä johtopäätöksiä maamme päämies, turvallisuudestamme vastaava, puolustusvoimien ylipäällikkö, presidentti Niinistö, tästä kadonneiden osuudesta mahtaa tehdä?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Sotatoimessa divisioonan vahvuus on noin 10 - 20.000. Suomessa näin ollen kadotettuja miehiä on lähes kolmen divisioonan verran.

Lopeta jo tuo naurettavuus.
Eivät nämä miehet ole mihinkään kadonneet väestörekisteristä.
Ja jos ovat asevelvollisuutensa suorittaneet, niin ovat käytettävissä kriisitilanteessa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Voi olla, että nuo kadoksissa olevat miehet elävät onnellina, kun heidän ei tarvitse raataa töissä. Ei ole sisäilmaongelmia. Ehkä tyytyvät vaatimattomaan elintasoon, tai heillä on saatua perintöä ja osinkotuloja. Näitäkin varmaan on.

Tietysti, kun kuuntelee näitä puheita hankalista työehtoneuvotteluista, niin heillä ei tietysti ole sitä lakko-oikeutta, jonka sanotaan olevan perus- ja ihmisoikeus.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pertti, oletan, että totuus on toinen. Onnellisuus sinänsä on hyvä asia, mutta mihin ihmeeseen voisi perustua se, että kadottaa itsensä yhteiskunnan jäsenyydestä. Toisaalta on ymmärrettävää, jos on perinyt, voittanut lotossa tai valinnut asketismin, onhan se heidän oikeutensa.

Ovatko tuon ikäiset miehet kuitenkin puolustusvoimien reserviä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitähän siitä seuraisi, jos kadoksissa olisi 50.000 miehen sijaan 50.000 naista ?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Lauri, minulla on se käsitys, että naisia ovat huomattavasti enemmän työvoimareservin ulkopuolella. En tiedä, mihin kategoriaan esim. kotirouvat tai maatalon emännät lasketaan?

Naisten työllistyminen alkoi 1970 -luvun jälkeen lisääntyä räjähdysmäisesti, kun lasten päivähoitojärjestelyt saatiin organisoitua luotettavalle tasolle ja naiset alkoivat myös kouluttautua pois hellan ja nyrkin välistä.

Silti, oletan, että naisia on edelleen paljon kotirouvina. Tästä syystä hallituksemme yrittää löytää keinoja, miten kotona lasten kanssa toimivat naiset saataisiin työmarkkinoille.

Käyttäjän TimoKorpelainen kuva
Timo Korpelainen

30000 ulkomaalaista miestä kun tömähti tontille niin rahaa ja organisaatioita löytyi välittömästi.
Ehkä peräkammaripojat eivät värise oikealla taajuudella?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Timo, tuo perustunee lakiin. Joudumme ottamaan vastaan turvapaikanhakijat ja maksamaan heidän kulunsa siihen saakka, kunnes Maahanmuuttovirasto on käsitellyt jokaisen hakemuksen yksilöllisesti.

Mikäli he saavat oleskeluluvan, ylläpito, eli toimeentulon turvaaminen jatkuu siihen saakka, kunnes työllistyvät.

On selvää, että valtio on joutunut etsimään rahat, vaikka siihen ei olisi varauduttukaan.

Mutta, ajattelitko, että maamme omalle, kadoksissa olevalle miesjoukolle tulisi löytyä keinoja, miten heitä voitaisiin taloudellisesti tukea palaamaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi?

Nythän lähinnä järjestöt ovat ottaneet haltuunsa nuorten miesten auttamisen, koska valtiolta ei tahtoa ole löytynyt.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Järjestöt ovat asiasta kiinnostuneet niin kauan kun valtio antaa rahaa. Suurin osa valtion tuesta menee järjestön henkilökunnan palkkaukseen. Ei niin pientä järjestöä, ettei sillä olisi täysipäiväistä toimitus- tai toiminnanjohtajaa. Jos titteliin kuluu "johtaja" -nimike, niin se näkyy palkassa, paitsi työjohtaja. Muita sitten sen verran kuin rahaa riittää. Valtion tulisi vähentää avustettavien järjestöjen määrää ja kohdistaa tuet muutamille.

"Miten heitä voitaisiin taloudellisesti tukea palaamaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi"? Mitä jossei taho?

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

#29 'Mitä, jossei taho?' Tuskinpa ketään voidaan pakottaa mihinkään toimeliaisuuteen. Kun eivät ota yhteiskunnan rahaa, niin jokainen saa järjestää elämänsä kuten tahtoo.

On tässä kuitenkin se pulma, että harva elää pyhällä hengellä ja terveyspalvelujakin he joutuvat käyttämään. Jokuhan tämänkin maksaa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Kyllähän näitä "vapaamatkustajia" riittää. Tosin varmaan nuo 50.000 miestä kuppaavat yhteiskuntaa melko vähän. Jos näitä hyväksikäyttäjiä luettelisi, saisi aikaan melkoisen myrskyn.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Olen samaa mieltä, jos vapaamatkustajia alkaisi luetella, myrsky nousisi!

Suomalaisessa hyväksikäytössä on selkeitä tunnusmerkkejä, mutta niistä ei haluta, kyetä tai lakiperusteisesti haluta tunnistaa.

Aiemmassa asuinympäristössäni minulle kerrottiin, että lähipiirissä asuva, ulkomaalainen perhe, nostaa kaiken sosiaalituen, jonka pystyy. Perheen mies, työssäkäyvä, on kirjoittautunut ulos osoitteesta, että perheen kotona asuva äiti saa täyden asumistuen ja kaikki muut tuet, että voi olla työmarkkinoiden tavoittamattomissa. Kolme lastaan haetaan kunnan koulukyydillä.

Tämä, jos mikä, saa naapurit hermostumaan. Kantasuomalaisia koskee vain rehellisyys, maahanmuuttajat keinottelevat, eivätkä jää kiinni.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset